Hyppää sisältöön

Eliotin aaltoteoria

Ralph Nelson Elliott niminen herra innostui 1930 luvulla tutkimaan systemaattisesti osakemarkkinadataa. Jotkut lähteet kertovat, että Eliot tutki ihmisten käyttäytymistä, mutta hänen tutkimuksensa alunperin keskittyi nimenomaan osakemarkkinoille. Myöhemmin teoria yritti selittää myös ihmisten käyttäymistä noin yleensä. Mutta alunperin Eliot kehitti teoriansa nimenonaan markkinoiden käyttäytymisen ennustamiseen, ns. sääennustusta varten.

Eliotin teoria muistuttaa paljon Dow-teoriaa, mutta se pyrkii ymmärtämään ja ennustamaan asioita.

Perusidea teoriassa on, että on kahdenlaisia aaltoja. On niin kutsuttuja impulssiaaltoja, jotka muodostavat kokonaisuudessaan trendin. Näitä impulssiaaltoja vastaan on korjausaaltoja, joiden suunta on vastakkainen impulssiaallon kanssa. Kuvassa impulssiaallto ovat punaisia ja tekstillä kuvattuja. Korjausaallot ovat mustia ja kulkevat toiseen suuntaan kuin impulssiaallot.

/galleries/eliot/aallot.png

Impulssiaallot voivat olla nousevia tai laskevia. Kuvassa ne ovat nousevia.

Eliot kuvasi päätrendin vaiheet että korjaustrendien vaiheet. On huomattava, että aaltojen pituudet voivat vaihdella minuuttien kokoisista aina vuosikymmenien kokoisiin. Teorian tämä osa ei ota suoranaisesti kantaa, miten pitkä trendi kokonaisuudessaan voi olla.

  • Päätrendi on viisiaaltoinen. Päätrendissä on kaksi korjausaaltoa ja viisi impulssiaalto edellä olleen kuvan mukaisesti
  • Päätrendin ensimmäinen aalto on aina impulssiaalto. Se ei ole voimakas aalto, sillä siihen yhä vaikuttaa edellinen trendi mahdollisesti negatiivisesti.
  • Ensimmäinen korjausaalto pyrkii palauttamaan impulssiaaltoa, mutta ei koskaan palauta sitä lähtöpisteen alapuolelle.
  • Kolmas aalto on impulssiaalto, joka kaikista aalloista vahvin. Teorian mukaan tämän aallon mukana kurssit nousevat nopeimmin.
  • Neljännessä aallossa, joka pyrkii vahvasti korjaamaan aaltoa kolme, nähdään yhtymäkohtia Fibbonaccin lukuihin. Se on voimakkuudeltaan tyypillisesti 38.1 % kolmannesta aallosta.
  • Viides aalto viimeinen trendin vaihe. Tässä vaiheessa volumi jo laskee. Liian moni sijoittaja ostaa tässä vaiheessa paperia itselleen.

Myös korjaustrendeillä on vaiheensa. Niillä on kolme vaiheta, joita kuvataan kirjaimilla A, B, C tai jos kysymyksessä Horizontal triangle niin A, B, C, D ja E. Kaikki vaiheet voivat olla joko flat muotoisia, ZigZag-muotoisia tai Horizontal triangle muotoisia.

Korjausliikkeeiden perusmuodot on vaikea hahmottaa. Joten ehkä tyydyn tässä vaiheessa toteamaan, että jos lukija haluaa tutustua niihin paremmin, hän voi etsiä netin ihmeellisestä maailmasta seikkaperäisempää kuvausta Eliotin aaltoteoriasta.

Eliotin aaltoteoria kuvaa sijoittajalle, miten pitäisi toimia osakemarkkinoilla. Trendin vaiheiden tunnistamiseen on olemassa menetelmä, jossa hyödynnetään koneoppimista, eli ns. 'Pattern recognition' menetelmää. Tätä menetelmää en kuitenkaan avaa tässä postauksessa, vaikka olen menneisyydessä tehnyt työtä tämän kyseisen menetelmän kanssa muissa ympäristöissä kuin Eliotin aaltoteorian kanssa.

Itse voi näitä aaltoja etsiä Eliotin sääntöjen mukaan.

  • Aalto 2 ei koskaa korjaa aaltoa 1 enemmän kuin 100%.
  • Aallon 2 jälkeinen korjausaalto ei voi olla horizontal triangle.
  • Suurimmat korjausliikkeet ovat aalloilla 2 ja 4.
  • Aalto 3 ei voi olla lyhin kolmesta impulssiaallosta.
  • Aalto 4 ei osu aalto 1 hinta-alueelle kuin yhdessä hyvin harvinaisessa tapauksessa ( Kolmiomainen hinnan muodostus ).

Koska elämä on aaltoliikettä, niin Eliotin työ tämän teorian muuttamiseksi psykologiseksi analyysiksi meistä ihmisistä, ei välttämättä ollut hukkaan heitettyä työtä. Monet meidän arkiset puuhamme sisältävä aaltoilua. Ensin innostutaan harrasteesta kevyest; harrastemahdollisuuden heikkoudet masentavat; muita ihmisiä tulee mukaan harrasteeseen ja mieliala paranee; huomaa, ettei olekaan niin hyvä kuin ajatteli ja masentuu taas; lopulta löytää taas innostusta asiaan.

Pienen osinkosijoittajan kannalta tämä teoria ei ehkä ole niin käytännöllinen. Ehkä jollekin, joka tekee kauppaa lyhyellä aikataululla, voisi tällä olla hyötyä. Tietenkin pitkä aikaisia trendejä voi seurata. Eräs seurattava tällä hetkellä on kauppasodan uhka, jota voi tutkia Eliotin teorian pohjalta. Mutta ehkä paras hetki tutkia asiaa on, kun tiedämme lopullisen tuloksen kauppasotaleikissä. Kuka bluffaa ja ketä ja miten paljon media suurentelee asiaa.

Ja vastuuvapaus. Hieno teoria. Se ei ole minun keksimäni. Jos käytät sitä hyödyksesi, niin se on oma päätöksesi. En missään nimessä kehoita hyödyntämään yli 100 vuotta vanhaa teoriaa.

Kommentit

Comments powered by Disqus