Hyppää sisältöön

Helmikuu-viikko kaksi.

Piti kirjoittaa tämä bloggaus jatkoksi edelliseen ihan vain sen takia, koska kursseissa oli tänään sitten ihan käsittämätöntä nousua ja käsittämätöntä laskua. Näiden yhteistulos on tietenkin nolla - eli indeksien syöksyessä alaspäin niin oman salkkuni Australialaiset löivät yhteen syöksyvien Europpalaisten kurssien kanssa. Syy kenties siinä, että Aasiassa ollaan faktoista paremmin perillä kun Euroopassa? Odotan jännittyneenä, miten paljon kurssit nousevat ensi viikolla.

Luin muutamaa blogia äsken, jossa joku sijoittajabloggaaja oli yllätäen ymmärtänyt tosiasian. Raha ei ole tärkeintä maailmassa. Kyseinen fakta on syy, miksi en juuri välitä nousevatko kurssit vai laskevatko ne. Minä sijoitan yhtiöihin, seuraan niiden elämää ja ehkä kerään tulevaa eläkettäni. Se onko yhtiön kurssi 50% plussalle vai miinukselle ei juuri nirhaise. Jos yhtiöön on sijoittanut sijotusmielessä, niin yhtiön rahallinen arvo ei ole merkittävä muuta kuin korkeintaan myynti ja ehkä osto vaiheessa. Siinä välitilassa yhtiön arvolla ei ole merkitystä. Kun näin ajattelee, ei oikeasti ole mitään väliä tuleeko parin vuoden päästä ennustettu taantuma vai jatkuuko sama viiva eteenpäin vielä kymmenen vuotta. Tai onko tulevasta vuodesta tulemassa käsittämättömän paha tai hyvä. Silläkään ei ole mitään väliä, mitä ikinä Koronavirus vaikuttaa mihin tai on vaikuttamatta mihinkään. Se tapahtuu, mikä tapahtuu. Ja kun tapahtunut on mennyt ohi, tapahtuu jotain muuta.

Elämään kannattaa suhtautua kiinnostuneesti ja rauhallisesti. Ei ole syytä katsella tätä kaikkea silmät kiinni, vaan sepposen seläällään. Henkitä ilmaa keuhkot täyteen ja elä!

Raha on toissijaista, elämä on ensisijaista.

Kommentit

Comments powered by Disqus