Hyppää sisältöön

Irtoamispäiväilmio

Jokainen osinkosijoittaja tietää, mikä on irtoamispäivä. Irtoamispäiväilmiöön keskittyvät teoriat pyrkivät ottamaan kantaa, millä tavalla irtoamispäivää voi hyödyntää osakekaupassa. On muistettava, että osinkon irtoamisen jälkeen paperin voi rauhassa myydä ja silti saada myöhemmin osinkotulon myyntitulon päälle. Suomen pörssissä jotkut sijoittajat kutsuvat mahdollisuuttaa saada rahaa irtoamispäivällä 'dipiksi'.

Valtateorian mukaan osakkeen hinta laskee osingon irtoamisen seurauksena, joka on ristiriidassa yleisesti hyväksytyn säännön kanssa, että seuraavan päivän kurssia ei pysty etukäteen ennustamaan. Se onko tämä yleisesti hyväksytty sääntö oikeasti totta, on aivan toinen asia.

Ensimmäisiä asiaan tehtyjä tutkimuksia oli 1950 luvulla ilmestynyt artikkeli Ex dividend Day Stock Price Behavior, Campbell & Beranek (1955), joka osoitti osakkeen arvon niin sanotusti laskevan määrän, joka 90% osingosta saatavan tuoton verran. Tämä artikkeli kuitenkin perustui lähtökohdiltaan melko pieneen tutkimukseen tietynlaisessa ympäristössä.

Eltonin & Gruberin ja gruber kehittivät 1970 luvulla mallin, jonka taustaoletuksena oli että ei ole olemassa lyhyen ajan sijoittajia, vaan kaikki sijoittaja ovat enemmän tai vähemmän minun kaltaisiani. Jos markkinat ovat ns. tehokkaat, eli ei ole merkitystä myydäänkö osake irtoamispäivän jälkeen tai ns. cum-päivänä, joka on se irtoamispäivää edeltävä päivä, jolloin vielä on oikeus saada osinkoa. Suomessa usein yhtiökokouspäivä.

Malli on seuraava muotoa:

(Pc-Pex) / D = (1-T0)/(1-Tc)

Pc= cum päivä hinta. Tc = pääomaverotusaste Pex= irtoamispäivähinta T0 = osinkoveron määrä

Suomeen sijoitettu piensijoittajan esimerkki kaavasta saadusta kurssinlasku suhteesta on seuraava:

(1 - 0,255) / (1 - 0,3) = 1,064 - suomalainen sijoittaja voisi siis saada voitto 1,064 osingon verran irtoamispäivänä. Jokainen voi tästä laskea kannattaako omasta mielestään ostaa osake ennen irtoamispävää ja myydä se irtoamispäivänä.

Tämän tutkimuksen jälkeen erilaisten mallien määrä kasvoi. Ensimmäisenä tuli lyhyen kaupan teoria, jonka teki Kalay (1982). Tämän jälkeen kehitettiin dynaaminen malli ja myös microrakennusteoria, joka liittyi New Yorkin NYSE pörssin tiettyyn osinkosääntöön.

Tutkimuksia löytyy asian tiimoilta verkosta pilvin pimein. Tässä poimittuna muutamia linkkejä erilaisiin asiaa käsitteleviin satunnaisiin artikkeleihin.

Antti Rantasalon tekemä tutkimus suomen pörssistä http://docplayer.fi/6240959-Antti-ranta-aho-osingon-irtoamispaivailmio-helsingin-porssissa-vuosina-2006-2014.html

Tutkimus joka on tehty NYSE pörssissä http://fmaconferences.org/Boston/The_Impact_of_Market_Structure_on_Ex-Dividend_Day_Stock_Price_Behavior.pdf

Reiteistä tehty tutkimus. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=722618

Saksalaisista osinkoista tehty tutkimus. https://www.academia.edu/7805213/Ex-Dividend_Day_Behaviour_in_the_Absence_of_Taxes_and_Price

Omat hyötymahdollisuudet

Irtoamispäiväilmiö on mielenkiintoinen myös osinkosijoittajan kannalta. Periaatteessa olen tyyppi, joka ostaa osakkeen ja pitää sen tämän jälkeen. Mutta on olemassa hyvinkin riskialttiita osakkeita, joiden pitäminen ehkä ei ole pitkällä aikavälillä viisasta. Toisaalta riskialttiilla osakkeilla saattaa voluumi olla matala, eli niiden ostaminen ja myyminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Toisin kuin teorioissa, markkinat eivät ole puhtaasti matemaattinen tapahtuma, vaan niihin liittyy paljon satunnaisuuteen tai ihmisen käyttäytymiseen liittyviä asioita.

Mutta leikitään mielikuvituksella ja tehdään omapäisellä mallilla hieman pohdintaa, joka perustuu ajatukseen, että osakkeiden myyminen tai ostaminen sinänsä ei olisi ongelma, eli voluumia ei tarvitse huomioida.

Oletetaan että minulla on 2000 dollaria rahaa ja hyödyntäisin pohjois-Amerikan markkinoita. Kuluni olisivat noin 3.5 dollaria osto tai myynti. Alkuperäiset 2000 dollaria olisivat jo aikaisemmin muutettu euroista dollareiksi, joten tässä laskelmassa en ottaisi huomioon valuttakurssien muutosta. Voi olla että osto ja myyntikulu määrä 2000 dollarin ostoksesta olisi vähän korkeampi kuin 3.5 dollaria, mutta tämä laskelma on ideaalilaskelma, joka osoittaa vain suuntaviivoja - eli olisiko mahdollista tehdä jatkuvaa irtoamispäivän ilmiön hyödyntämistä. Luulisin teorioista löytyvän mielenkiitoisia malleja, joilla tätä voisi laskea ja kehottaisinkin, jos todella haluaa tätä tutkia enemmän käyttämään noita matemaattisia malleja kuin omaa tässä päässä heittämääni laskutapaa.

Mutta oletetaan, että osinkoprosentti olisi 4% luokkaa. Nasdaqissa on huomattava määrä papereita, jotka maksavat osinkoa tällä määrällä. Seuraavassa laskelmassa unohdamme varsinaisen kurssin ja vain tehdään laskema, mitä tapahtuu.

Ostotapahtuman jälkeen sijoitettu rahasumma on 1996,5 dollaria. 4% paperi jakaa neljä kertaa vuodessa osinkoa. Eli todellinen osinko ostokuukaudelle on 1%. Näin ollen saatava osinko on: 19,965 dollaria. Tästä määrästä otetaan lähdevero joka on 15% eli 0,85 * 19,965 = 16,97 dollaria. En huomion tässä nyt Suomen verottajan tähän vuoden päästä iskemää veroa, vaan oletan että voin tehdä tätä ostoa monta kertaa vuoden aikana - ja lopulta maksan sitten ikään kuin lainan takaisin maksuna Suomen verottajan haluaman summan - Korottoman lainan. Koska myynti ja ostokurssi olivat sama, Suomen verottaja ja ei iske tähän pääomaveroa.

Otetaan summasta pois vielä myyntikulu: 13,47 dollaria olisi ostomyynnin tulos 2000 dollarille. Tulos on todella optimistinen. Oletetaan että 1996,5 dollarin hinnalla ostetun osakkeen hinta laskee osto ja myyntihetken välillä yhden prosentin eli hinta eroksi tulee sama kuin osinkoprosentti eli -19,965. Tulee tappiota heti paikalla. Jos erotus on positiivinen mukaan tulee pääomavero, mutta se iskee vain oston ja myynnin väliseen hintaeroon, eli irtoamispäivän hyödyntäminen kannatti. Eli tämän päätelmän mukaan pienellä kurssin vaihtelulla alaspäin tai jos kurssi kulkee ylöspäin osto ja myynti hetken välillä irtoamispäivän hyödyntäminen olisi mahdollista.

Kysymys kuitenkin kuuluu kannattaako rahaa käyttää tämän ilmiön jatkuvaan hyödyntämiseen. Hetken tässä pohdin mahdollisuutta alkaa ostamaan papereita isommalla rahasummalla irtoamispäivänä ja myydä vaikka puolet osakkeista pois irtoamispäivän jälkeen, jolloin hyötyisin osittain irtoamispäivästä. Mutta mielummin käyttäisin tarkalleen tähän tarkoitukseen pyhitettyä rahaa, jonka kasvusta tai vähenemisestä näkisin, miten hyvin osingon irtoamisen hyödyntäminen oikeasti onnistuu. Ja korkoa korolle ilmiö olisi suurimmillaan.

Todennäköisesti joku on jo tehnyt näin ja tietää vastauksen. Selvää on että, jos arvaa kurssin suunnan ennen ostoa oikein, niin tällä tietenkin tekee jatkuvaa voittoa kuukaudessa - voit ostaa USA:n pörsseistä tuolla rahasummalla minimissään kolmen päivän välein osinko-osakkeen, jonka osinkomäärä vaihtelee - tietenkään se ei ole aina 4% verran vaan joko enemmän tai vähemmän. Miten monta kertaa oikeasti voi ostaa, on osinkokalenterin tutkimista vaativa asia. On hyvä muistaa, että jokaisen oston jälkeen alkuperäinen rahasumma kasvaa, jos arvaat oikein. Jos arvaat väärin se puolestaan laskee. On siis tilastollinen asia miten paljon voittoa lopulta tulee. Ehkä jopa satunnaistilastollinen asia.

Harkitsen tämän asian kokeilemista, tulevaisuudessa. Luulen, että lähtörahasumman määrä on tässä ratkaiseva. Epäilen 2000 dollarin olevan oikean suuntainen alkupanos, sillä silloin kaupankäyntikulut ovat riittävän pienet ja vähintään neljän prosentin osakkeilla takaisin saatava rahamäärä on riittävän iso, eli yksi prosentti vähintään. Ja jos tätä yrittää hyödyntää 20% osakkeilla, niin voiton puolelle pääseminen on todennäköisempää, mutta voluumin koko tietenkin voi aiheuttaa myyntiongelmaa, eli osto/myyntitapahtumien välistä häviötä. Pienellä voluumilla voi joutua myymään matalammalla hinnalla kuin osti, jotta saa paperin myytyä - syntyy pakosta häviötä. Toisaalta tappiota voi tulla 20% osinkotuotolla yli prosentin verran, ja silti tapahtuma oli kannattava.

Mutta kuten aina ennenkin. Otan vastuuvapauden kirjoittamastani. Sinä ratkaiset itse mitä teet. Kuvitelmat katoavat osakekauppaa tehdessä nopeasti. EN kehoita kokeilemaan tässä kehittämääni ideaa - en missään nimessä toivo, että käytät sitä. Kehoitan vakavasti, jos et tunne pörssimarkkoiden todellista luonnetta ja vaikka tuntisitkin sen, säästämään sukanvarteen tai käyttämään rahat juuri omalla tavallasi välittämättä kirjoittamastani mitenkään.

Kommentit

Comments powered by Disqus