Hyppää sisältöön

Jotain Behavioristisyydestä

Behavioristiset suuntaukset antavat pörssimaailmassa mielenkiintoisia säväyksiä. Vaikka Behavioristinen salkun hoidon suuntauskin sisältää matematiikkaa, niin ajattelutapana se kulkee vanhanaikaisen uskomukseen puhtaasti vain rationaalisesta sijoittajasta ohi ja etsii toisenlaisia lähetymistapoja salkunhoitoon.

Behavioristinen suuntaus on avannut ymmärrystämme vastaamalla kysymykseen, millaisia ovat pörssimaailmassa elävät kaupankävijät. Myös erillaiset neuraaliset tutkimukset ovat selvittäneet, miten riskin ottaminen pörssissä vaikuttaa sijoittajaan. Behavioraalisen salkunhoitamisen eroavaisuutta klassiseen salkun hoitoon on vertailtu. Mutta samalla on ymmärettävä, että behavioralinen suuntaus ei ole samalla lailla jämäkkä ja suoraviivainen maailma kuin modernin portfolioteorian maailma. Ihmismielen kiermurat ovat paljon monimutkaisempia kuin matemaatiikan lait.

Yritän heijastaa tätä maailmaa muutaman artikkelin kautta sekä omien käsitysteni kautta. Eli tämä on vain kepeä ja hyvin kapea vilkaisu asiaan, joka sisältää hyvin paljon enemmän kuin mitä tähän kirjoitan.

Mitä on behavioristinen finanssiteoria?

On tärkeätä huomata, että Behavioristinen teoria on iso kokoelma paloja monelta eri tieteen alalta, yhtään vähättelemättä millaisessa osassa Psykologia ja Sosiologia ovat teorian yhteen nitomisessa. Kaiken keskellä on myös tuttu ja turvallinen klassinen teoria, joka tuo monia matemaattisia kaavoja behavioristien käyttöön.

Victor Ricciardi ja Helen K. Simon(2000):

Ensisijaisesti, behavioristinen finanssioppi pyrkii selittämään miten, miksi ja kuinka  finanssioppi ja investointi toimivat yksittäisestä ihmisestä päin katsottuna.

Kirjoittajat kuvaavat myös miten behavioristinen finanssioppi kuvaa päätöksen teon ryhmiä yksityisestä ihmisestä ryhmään ja aina johonkin organisaatioon asti. Kirjoittajat myös kuvaavat sellaisia termejä kuin yli-itsevarmuus, sijoittajan kognitiivinen dissonanssi, Katumusteoria, Mahdollisuuksienteoria.

  • Yli-itsevarma sijoittaja on varmasti kaikille tuttu. Hän on se tyyppi, joka yliarvoi oman itsensä kyvyt - ja huomaa vasta aivan liian myöhään, että voimat eivät ehkä riittäneetkään tekoon.
  • Kognitiivinen dissonanssi kuvaa tilanteita, missä uskomukset ja todellisuus kohtaavat toisensa ja seurauksena sekavia tunteita ja ahdistusta.
  • Katumusteoria kuvaa tilanteita, jossa sanan mukaan teon jälkeen tulos kaduttaa - tai toivoo, ettei olisi tehnytkään tekoa.
  • Mahdollisuuksien teoria ottaa kantaa siihen tosiasiaan, että ihminen ei ole rationaalinen olento. Monet asiat ohjaavat ihmisen päätöksen tekoa.

Victor Ricciardi ja Helen K. Simon(2000) kehoittavat sijoittajia tekemään itselleen muistilistaa, jossa kysytään miksi pitäisi ostaa tiettyä yhtiötä; mikä on sijoituksen aikahorisontti; mikä on investoinnin kuvitteelinen tuotto kyseisenä vuonna;mitä tehdään, jos sijoitus alittaa tai ylittää toiveet; mitkä ovat sijoituksen riskit.

Muistilistalla pyritään ohjaamaan ajattelua ja tekemään sijoituksesta ehkä enemmän rationaalisen tapahtuman eikä hetkellisen pulssiostoksen.

Sijoittajan ennakkokäsitykset.

Victor Ricciardi on kirjoittanut yhdessä H. Kent Baker toisenkin kirjoituksen, jossa mietitään millaisia odotuksia sijoittajilla on. Heidän tarkoituksenaan on parantaa sijoittajien ymmärrystä itsestään - ja auttaa sijoittajaa vältämään harha-ja ennakokäsitykset keskittymällä käytettävään dataan ja logikkaan. He listaavat tyypilliset käyttäytymistieteelliset ilmiöt. Tässä erittäin lyhennetysti näistä ilmiöistä.

  • Edustavuus Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittaja keskittyy vain viimeisempään yhtiönkehitystietoon, eikä tarkastele asiaa kokonaisuutena tai pitkällä aikavälillä.
  • Katumus Tämä iskee päälle, kun tehty valinta osoittautuukin huonoksi. Tämä johtaa yleensä myöhemmin riskien välttämiseen, sillä ihminen haluaa välttää huonoja kokemuksia.
  • Disposition Tämä on ilmiö, missä sijoittaja myy varhain arvoaan nostavan yhtiön osakkeet aivan liian aikaisin pois salkustaan, mutta pitää tappiollisen yhtiön osakkeet salkussaan. Näin sijottajalle tulee tappiota, koska ei hyödynnä verotuksessaan tappioita ja menettää tulevia tuloja.
  • Tuttuus Ihmisillä on tapana jäädä jumiin tutuihin asioihin sen sijaan, että etsisivät vaihtoehtoja uusista asioita. Vanhoista asioita voi myös luopua ja kokeilla jotain uutta. Eli sijoittaja pysyy kiinni esimerkiksi paikallisessa ympäristössä, kun voisi katsella asioita laajemmin.
  • Huoli Huolestuminen on hyvin yleinen ihmisen ominaisuus. Huoli liittyy usein riskiin ja siihen auttaa, jos selventää itselleen ennen sijoitusta, minkälaiseen riskiin on valmis ja mihin hintaan.
  • Ankkurointi Joillakin ihmisillä on tapana pitää kiinni uskomuksistaan ja olla uskomatta asioihin uskomustensa takia, jolloin heidän päätöksensä ei välttämättä perustu faktaan vaan luulemiseen.
  • Itse-Attributio Sijoittajat, joilla on voimakas itse-atribuutio, ottavat omiksi syikseen kaikki hyvät asiat ja ulkoistava pahat asiat muiden syiksi. Tällaisilla ihmisillä voi olla taipumusta yliarvioida omat kykynsä, joka voi johtaa heidät ongelmiin.
  • Trendin jahtaus Joillakin sijoittajilla voi olla näkemys, että historiallinen trendi on lupaus tulevasta kehityksestä. Tällainen ajattelutapaNoise trader voi johtaa melkoisiin pettymyksiin.

Jokainen sijoittaja löytää melko vaivattomasti itsensä näistä mainituista kohdista. Näitä kohtia lukiessaan voi pohtia omaa käyttäytymistään syvemmin.

Behavioristinen salkunhoito.

C. Thomas Howard (2014) tekemä artikkeli antaa joitakin näkemyksiä beharioralistiseen salkunhoitoon. Hänen versionsa on yksi ajattelutapa monien joukossa, mutta se kuvaa, miten behavioristinen ajattelu voidaan ottaa salkunhoitoon mukaan. Ainakin jollain tavalla.

C. Thomas Howardin pääpointti on, että salkunhoitajan pitää poimintojaan tehdä kiinnittää kahteen asiaan huomiota. 1) Volaliteetti kuvastaa hänen mukaansa tunteita. Suuret volaliteetit ovat merkkejä tunteiden pauhusta ja näitä kannattaa välttää. Eli lyhyellä ajanjaksolla kurssissa näkyvät suuret volaliteetit ovat hyvä syy pysyä erossa yhtiön osakkeista. 2) Volaliteettiä tärkeämpää on tarkkailla osakkeiden kurssihäriöitä - eli toisten sijoittajien tekemiä virhepäätelmiä yhtiön osakkeen arvostuksessa. Näiden laskemiseen kirjoittaja mainitsee olevan useita laskentatapoja, mutta hän ei kuitenkaan suoranaisesti mainitse ensimmäistäkään, korkeintaan jakaa muutaman viitteen mahdollisiin lähteisiin.

Vaikka C. Thomas Howard selittää paljon käyttäytymistieteellisiä asioita kirjoituksessaan, niin lopulta kirjoitus antaa vain aika hataran kuvan, miten menetelmä eroaa oikeasti modernin portfolioteorian menetelmistä. Volaliteetti voi merkitä sijoittajalle hänen suuntauksestaan riippuen suuria voittoja tai suuria häviöitä. Ja volaliteetin hyödyntäminen on normaalia pörssikaupankäyntiä. Myös osakkeiden hinnoitteluhäiriöiden etsintä on eräs tärkeä sijoitussuuntaus - voi olla että ajattelutapa on kotoisin behavioraisesta finanssiopista, mutta sitä käsitellään nykyään enemmän tietokoneavusteisissa menetelmissä.

Eli behavioristisen salkunhoidon tutkiminen toi mieleeni enemmän, että behavioristit kertovat meille, millaisia olemme ja miten toimimme, mutta eivät anna mitään suoranaisia ihme-menetelmiä käyttöömme.

Johtopäätös.

Behavioristinen finassioppi sisältää käsityksiä, millainen ihminen sijoittaja on. Omasta mielestäni se ei suoraan kerro toimivia menetelmiä pörssimeressä liikkumiseen, mutta osaa antaa vinkkejä, miten selviää erillaisissa tilanteissa. Behavioristeilla on samalla tavalla matemaattiset menetelmät käytössään kuin modernia salkunhoitoa kannattavilla. Vielä jopa samoja menetelmiä. He edustavat kuitenkin laajaa kirjoa erillaisia näkemyksiä, eikä suoranaista puhdasta linjaa ole.

Itse näen behavioristisen finassiopin olevan joukko neuvoja, miten selvitä finanssimarkkinoilla - ja joukon selityksiä, miksi jotain tapahtuu jostain syystä. Se opettaa ajattelemaan hieman joustavammin asiohin ja katselemaan asioita toisesta vinkkelistä päin. Se kuvaa millaisia virheitä juuri sinä teet ja yrittää etsiä menetelmiä, jolla asiota voi katsoa objektiivisemmin.

Viitteitä.

Victor Ricciardi ja Helen K. Simon. (2000). What is Behavioral Finance? (Business, Education and Technology Journal Fall).

C. Thomas Howard (2014). Behavioral Portfolio Management (Journal of Behavioral Finance & Economics).

H. Kent Baker ja Victor Ricciardi (2014). How Biases Affect Investor Behaviour (The European Financial Review, February - March 2014, sivut 7-10).

Kommentit

Comments powered by Disqus