Hyppää sisältöön

Joukkovelkakirjojen maailma

Joukkovelkakirjojen tuotot ovat pian taas noususuhdanteessa, kun korkojen suunta on ylöspäin. Pohjois-Amerikissa korot ovat jo ylhäällä ja myös Australiassa. Tosin Australiankin korko on ollut vuosia laskussuhdanteessa ja on nyt noin 1.5%. Voi olla, että Australian korot ovat menossa alaspäin edelleen, joten JVK sijoittaminen Australialaisiin papereihin - jos se on mahdollista - voi olla vielä järkevää. JVK:n jälkimarkkinahinnat yleensä nousevat, korkojen laskiessa ja päin vastoin. Mutta tämä on vain spekulointia Australian tulevaisuudesta.

Millainen sijoitus JVK on.

Joukkovelkakirja eli Bond, on jonkin yrityksen osina julkaisema laina, jolle maksetaan sovittua korkoa. JVK on usein tavallista pankkitiliä parempi tapa pitää rahaa sukanvarteen. Sukka ei tuota tuottoa, mutta jvk tuottaa. Jvk:n suurin riski on liikkellelaskijariski, eli liikkeellelaskijan mahdollinen maksukyvyttömäksi tuleminen.

Jos haluaa, että sijoitettu raha ei ole herkkä osakemarkkinoiden heilunnalle, niin joukkovelkakirja saattaa olla juuri oikea valinta. Heikkoutena joukkovelkakirjoissa on niiden hankkiminen. Käytännössä piensijoittajalle parastapa hankkia näitä papereita voi olla jälkimarkkinat, koska on melkoinen työ jatkuvasti kytätä löytyykö juuri sillä hetkellä jostain sopivaa käynnistyvää lainaa. Jälkimarkkinoilta voi valita oikean kaltaisen lainan itse. Itse pääsen Yhdysvaltojen ja Kanadan Bondien jälkimarkkinoille helpolla ja halvalla - mutta miten työlästä on päästä Suomalaisten lainojen tai europpalaisten lainojen jälkimarkkinoille - siitä minulla ei ole kokemusta.

Jvk- jälkimarkkinoissa on piirteensä, mutta periaatteessa ero ei ole suuri varsinaiseen lainanmerkintään verrattuna. Jälkimarkkinoillakin hinnat ovat korkeat, eli muutamalla kympillä tai satasella ei JVK-lainaa juurikaan pysty milloinkaan osallistumaan.

Yleensä JVK:lla on liikkeellelaskupäivä ja eräpäivä, joilloin maksetaan koko laina takaisin sijoittajalle tai mikäli lainaan on maksettu osissa takaisin, niin viimeinen erä maksetaan eräpäivänä. Kaikilla JVK:lla ei kuitenkaan ole eräpäivää.

Millaisia JVK papereita on.

JVK-papereita on monenlaisia. - Valtion joukkovelkakirjoja. Joskus näitä kutsuttiin obligatioiksi Suomessa.

  • Kuntien joukkovelkakirjat
  • Yksityisten yritysten joukkovelkakirja.

Suurin osa joukkovelkakirjoista on nimenomaan yritysten julkistamia. Näille on tyypillistä korkeammat korot kuin valtion tai kunnan jvk-papereissa. Yrityksille kuten instituutioillekin luokitellaan tietty luottamustaso - eli kuinka riskitöntä lainan antaminen on sijoittajalle. Luokituksen mukaan määräytyy yrityksen tai instituution lainan korko-taso. Huonoimmat ns. Roskalainat ovat hyvinkin korkeakorkoisia, sillä niihin sisältyy riski yrityksen konkurssiin menosta. Näitä voidaan myös kutsua nimellä high-yield, koska korko on korkea.

Tapa miten joukkovelkakirjan lainan takaisin maksu suoritetaan on myös peruste luokitella papereita. Suurin osa velkapapereista maksaa lainan takaisin rahana, mutta joissakin jvk-papereissa on mahdollisuus muuttaa takaisin maksu osakkeiksi. Tällaisilla papereilla on ns. muuntokertoimet, jotka määrittävät, kuinka paljon sijottaja saa osaketta rahaa kohden.

Myös koron maksutapa on jaettelu peruste. - Nollakuponkikorkoiselle paperille ei makseta korkoa lainkaan. Ainoa tuotto paperille on myynti- ja ostohinnan välinen erotus.

  • Kiinteäkorkoiset JVK:t ovat lainojan, joiden korko on sovittu lainan ottohetkellä.
  • Vaihtuvakorkoisen JVK:n lainan korko seuraa jotain sovittua indeksiä.
  • Ikuiset JVK-paperit maksavat vain korkoa, eikä niillä ole eräpäivää lainkaan. Voivat olla vaihtuva tai kiinteäkorkoisia.

Joitakin perusteita.

Olen kirjoittanut aikaisemminkin JVK:n perusteista.

Tärkeä asia JVK:ssa on nimellisarvo. Nimellisarvo on se summa, jonka sijoittaja saa takaisin viimeistään eräpäivänä, ellei kyseessä ole ikuinen joukkovelkakirja, joka ei maksa nimellisarvo takaisin.

Toinen tärkeä asia on korko. Kaikilla muilla paitsi nollakuponkikorkoisella JVK-paperilla on jonkinlainen korko. Korkoa voidaan maksaa erillaisilla tiheyksillä. Joissakin lainoissa voi maksu väli olla kuukausi ja toisissa vuosi. Kaikenlaisia koronmaksu aikavälejä voi löytyä.

/galleries/PA-JVK2/jvk1.png

Yllä oleva kaava kertoo, miten lasketaan JVK nykyarvo.

F = Nimellisarvo

C = kuponkin lyhennykset = Nimellisarvo * pi.

pi = Perioodinen korko. Kaksi kertaa vuodessa maksettaessa = i/2

N = Maksutapahtumien määrä.

i = Markkina korko, eli laskennallinen korko.

M = Joukkovelkakirjasta saatava raha maturiteettipäivänä, normaalisti F.

Yllä oleva kaava kertoo mikä on joukkovelkakirjan lopullinen todellinen hinta maturiteettipäivänä. Eli kun ostat jälkimarkkinoilta JVK, sille määritetään nimellisarvo ostohetkellä, josta voit laskea kuinka suuren premion sinulta halutaan saada paperista verrattuna hetkeen kun sen olisi ottanut julkaisupäivänä. Premio on ostohinnan ja nimellisarvon erotus. Tietenkin muuttuneessa tilanteessa lasket alkuperäistä nimellisarvoa ja uutta aikaa, jolloin näet, miten paljon itse saisit alkuperäisellä nimellisarvolla voittoa. Kannattaa muistaa, että aina preemio ei ole positiivinen, jolloin voi olla, että sinulle tarjotaan voittoa - kannattaa tässä kohtaa miettiä, miksi näin tapahtuu.

Korkotaso ja Joukkovelkakirja.

Korkotason nouseminen laskee joukkovelkakirjojen jälkimarkkinahintaa - tämä on tärkeätä muistaa. Miksi näin on? Kun korko nousee, ovat varsinkin kiinteäkorkoiset paperit vähemmän kilpailukykyisiä uusia korkeampi korkoisia papereita vastaan. Taas toisin päin tapahtuu korkojen laskiessa. Vanhat korkeakorkoiset joukkovelkakirjat ovat arvokkaampia kuin uudet matalakorkoiset. Jos seuraa jvk papereihin sijoittavien ETF-paperien liikkeitä, niin huomaa, että yleensä korkojen noustessa, näiden paperien arvot alkava laskemaan.

Kommentit

Comments powered by Disqus