Hyppää sisältöön

Kansainvälinen sijoittaminen

Blogini on keskittynyt puhtaasti kansainvälisiin markkinoihin. En ole kirjoittanut kovinkaan montaa sanaa Suomen pörssistä tai Suomalaisista pörssiyhtiöistä. Suomen pörssi on varsin pieni sisälämpöinen pörssi, jossa kaupankäynti on suhteellisen kallista erillaisten säätelyinstrumenttien takia. Suomi on ehdoton monopolien kotimaa, jonka ymmärtää hintoja seuratessaan.

Mutta laajemmilla markkinoilla on käytännössä paljon samoja ongelmia kuin Suomen omassa pörssissä, joten sijoitussuuntaukseni johtuu enemmän halusta liikkua suurilla markkina-alueilla kuin jököttää pienen pörssimmarkkinoilla. Valinnan varaa on enemmän.

Kansainvälisille markkinoille sijoittaessaan on hahmotettava valuutan merkitys sijoittamiseen; erillaisten paikallisten verotusjärjestelmien luonnetta; ymmärrettävä, miten tietoa kerätään; osattava pitää päänsä kylmänä erillaisissa kriisitilanteissa; kyettävä itse täyttämään verotiedot, sillä kansainväliset välittäjät eivät juuri osaa täytellä lomakkeita verottajaa varten saati ilmoittaa asioita suoraan verottajalle.

Poliittinen riski on sama kaikissa maissa, joten on osattava valita sellainen pörssi, jossa poliittinen riski on pienin. Jos sijoittaa suomalaisiin arvopapereihin ulkomailta käsin ymmärtää hyvin pian, mitä tarkoittaa poliittinen riski Suomessa - osinkovero on ulkomailta käsin noin 50%. Suomeen kannattaa vain sijoittaa suomesta. Suomi kuuluu samaan kalliiseen blokkiin, jossa istuvat Norjalaiset ja Tanskalaiset. Joku päivä voikin käydä, että Poliittinen riski iskee Suomen omaan nilkkaan, kun sopimuksia katsotaan muuallakin uusin silmin. Eli poliittinen riski on sijoittajan ikuinen ongelma.

Mieltymyksiäni.

Olen osinkosijoittaja, joka on rahallisesti ehkä sijoittanut eniten Kanadan pörssiin. Viime aikoina olen tykästynyt Australian Pörssistä enemmän - en niinkään osikomielessä, sillä Australian osinkopolitiikka on hieman hankalan oloinen kaukaiseelle piensijoittajalle - vaan enemmän arvontuotto mielessä. Ostaminen ja myyminen ovat mielestäni melko kannattavaa toimintaa Australian pörssivirtauksissa. Eurooppa on mielestäni melko kallis sijoitusmaailma. Tosin Saksan markkinoilta voi löytää helmiä puhtaassa sijoitusmielessä ja Hollannin osinkopolitiikka on ainakin toistaiseksi ollut ihan siedettävää. Englannissa on leimavero - en pidä ylimääräisistä ostomenoista.

Joitakin vuosia sitten päätin aloittaa osinkosijoittamiskamppaniani, jonka perimmäinen tarkoitus on tuottaa rahaa myös nykyistä elämääni varten eikä ainoiastaan vain säästää rahoja tulevaisuutta varten. Tästä syystä kansainvälinen sijoittamisoperaationi ei kohdistu uudelleen sijoittaviin ETF-papereihin eikä osakkeisiin, joissa ei ole osinkotuottoa. Mutta tämä mieltymis ei tarkoita, ettei kumpikin mainittu asia olisi ihan järkeviä sijoitussuuntauksia jollekin toiselle. Koska ulkomailla yhtiöiden lukumäärä pörsseissä on aivan muissa lukemissa kuin kotimaisilla markkinoilla, on aina mahdollista löytää sopivia yhtiöitä, jotka vastaavat mieltymyksiäni.

Etsin osinkotuotosta suhteellisen nopeasti tulevaa rahavirtaa enkä etsi menetelmiä, joilla pyrkisin tulevaisuudessa voittamaan verotuksellisesti enemmän tuottoa. Mallini muistuttaa siis tavallaan päiväsijoittamista, eli etsitää voittoa ja käytetään se hyväksi. Paitsi että pyrin omistamaan mahdollisemman laajan salkun, jossa on osinkotuottoa ja ajanmittaa osinkotuoton lomassa myyntituottoa. Salkkutuottoni on siis voimakkaasti osinkotuotolla painotettua yhdistelmää osinkotuotosta ja osto-myyntituotosta. En suoranaisesti pyri hakemaan arvotuottoa, enkä etsi sitä, mutta tuoton tullessa eteeni olen valmis hyödyntämään sen. Lisäksi usko salkun sisällön kiertoon näin voi tehokkaasti hallita osingon leikkauksista tai osingonmaksun lopettamisesta johtuvat riskit -kuten myös mahdolliset konkurssiriski.

Fundamentaalitietojen ymmärtäminen.

Yhtiön ymmärtäminen on tärkeää, kun aloittaa sijoittamisen. Nopein tapa selventää yhtiön fundamentaalien tilaa on tarkistaa yhtiön osakkeen hinnan trendikäyrän. Viimeisten vuosin käyrän liikeet kertovat todella hyvin, mikä on kanssasijoittajien näkemys yhtiöstä. Trendikäyrän merkitystä ei koskaan kannata aliarvioida fundamettaalitilanteen ymmärtämisessä. Jos fundamentaaliasioihin ei jaksa syvemmin panostaa, niin pitkä aikainen trendikäyrä antaa osviittaa yhtiön toiminnasta. Jos käyrä on ollut vuosia laskusuunnassa, niin kannattaa pohtia ennen kuin ostaa.

Internet on kohtalaisen hyvä tiedon lähde, kun aloittaa selvittämään ulkomaisen yhtiön toimintaa ja sen tilaa. Mutta kannattaa opetella yhtiöiden taseiden ymmärtämisen taidon, sillä netin analysoijilla on toisinaan omat visionsa asioita, jotka eivät välttämättä täysin lyö yhteen suomalaisen piensijoittajan näkemysten kanssa. Kansaivälisillä markkinoilla törmää erillaisiin yhtiöiden tilitietojen julkaisemistapoihin

System Message: ERROR/3 (<string>, line 56)

Unexpected indentation.
  • jotkut tilitiedot voidaan julkaista hyvinkin eksoottisilla kielillä. Google translator on itseasiassa aika yllättävän hyvä käännöspalvelu,

System Message: WARNING/2 (<string>, line 57)

Block quote ends without a blank line; unexpected unindent.

kun tarkka käännös ja täydellinen kielioppi eivät ole ensimmäisenä kriteerinä. Ja aina kannattaa kaivaa esiin aikaisempien vuosien tilitietoja - sekä lukea niitä kertomuksia, joita yhtiöt omista tiloistaan kertovat. Ne eivät ole avain täydelliseen yhtiön poimintaan salkusta, mutta auttavat ymmärtämään maailmaa yhtiön ympärillä.

Instrumentteja on monenlaisia.

Kansainvälisillä markkinoilla on monia sijoituspaperityyppejä, joita kotimaisilla markkinoilla ei ole edes nähty. Useat näistä eri instrumenteista ovat Suomalaiselle sijoittajalle täysin tuntemattomia - esimerkiksi CEF-paperit eivät ole juuri milloinkaan saaneet minkäänlaista sanaa Suomalaisesssa sijoituskeskustelussa - lähinnä niihin liitty pahanenteisiä varoituksia, vaikka todellisuudessa CEF yhtiöt eivät ole sen vaarallisempia kuin monet muutkaan osakeyhtiöt. Opiskele vieraitakin instrumentteja, sillä voit yllättyä, miten hyödyllisiä niistä jotkut voivat olla. Tosin kannattaa muistaa, että kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä. Uudet instrumentit eivät välttämättä ole kovin turvallisia.

Aika monelle Suomalaiselle piensijoittajalle valuuttatili on tuntematon käsiten. Monen välittäjän kautta kykenee sijoittamaan, niin että ostossa tehdään valuttakonversio tapahtuman aikana. Itse aloitin kansainvälisen sijoittamisuran valuuttatilin ymmärtämisen kautta. Suoralla ostoon liittyvällä konversiolla on omat puolensa ja valuuttatilin omistamisella on myös puolensa. Kannattaa opetella tuntemaan näiden kahden asian erot sekä niihin liittyvät hyödyt ja ongelmat. Valuutta on kansainvälisen sijoittamisen tärkeimpiä instrumentteja.

Poliittinen riski.

Kun ajattelee osaketta ja tuotonsa jakavaa ETF-paperia, niin oma epäilyni on, että ETF sisältää vähemmän poliittisia riskejä kuin osake. Osinko on melko kiistelty asia monien maiden poliittisissa järjestelmissä. Osinkotuottoa pidetään jonkinlaisena vapaamatkustajana, jota pitäisi verottaa enemmän. Sen sijaan ETF-paperin tuotto on rinnastettavissa korkotuottoon ja korkotuotto on vaikemapi asia poliittisille päätöksen teolle kuin osinko. Korkotuottoon koskeminen voi aiheuttaa laajemman porukan suhteen närää kuin osinkotuottoon koskeminen.

Poliittiset riskit ovat oleellinen osa kansainvälistä sijoittamista. Rahan liikkeen säätely on yksi poliittisen toiminnan lempilapsista. Kansainvälisillä markkinoilla kannattaa miettiä sijoittaessaan aina politiista riskiä, kun sijoittaa pitkä aikaisesti rahaa. Pieni skeptisyys ja luuloharhaisuus voivat olla viisas ominaisuus markkinoiden timmellyksessä. Toisaalta suurimmat tuotot tulevat juuri sieltä, missä on suurimmat riskin mahdollisuudet.

Niin sanotut kuplat.

On hienoa osata etukäteen kertoa, missä oli kupla, mutta onko koko kuplalla mitään merkitystä pitkä aikaisen sijoitushorisontin kautta katsoen.

Ei juurikaan. Vaikka 20-luvun lamasta palautuminen kesti yhdysvalloissa 10 vuotta, niin pitkä aikainen sijoittaja on lopulta saanut aina rahansa takaisin, jos on osannut olla vain niin varovainen, ettei ole menettänyt koko omaisuuttaan yhteen väärään sijoitukseen. Olen blogissani saarnannut hyvin hajauten salkun saarnaa monta kertaa. Jos sijoittaa laaja-alaisesti eri toimialoille ja erillisiin yhtiöihin, niin tulee törmäämään konkurseihin, mutta myös todella suuriin voittoihin. Häviöt että voitot ovat osa sijoittamista. Kuplat tulevat ja menevät - yleensä niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Siis kuplat ovat ihan toivottavat ilmiö pörssirintamalla.

Lopuksi tajua mitä tarkoittaa sana valuuttakurssi.

Valuuttakurssi on kansainvälisen sijoittamisen tärkein yksityiskohta. Opettele näkemään ja ymmärtämään, mitä se tarkoittaa eri tilanteissa.

Kommentit

Comments powered by Disqus