Hyppää sisältöön

Korkean osinkotuoton salkkuni

Lomapäivien keskellä olen ehtinyt miettimään syvällisemmin omaa sijoitusstrategiaani. Salkkuni on korkean osinkotuoton salkku, jossa tärkein asia ei ole, miten paljon yhtiö on tappiolla vai voitolla, vaan kuinka paljon rahallista tuottoa salkku antaa kuukausittain. Kun aloin sijoittamaan kauan sitten, yritin myyntitaktiikkaa - sitä kutsutaan kai swing-taktiikaksi - eli ostaa yhtiötä muutamaksi päiväksi salkkuun ja myy, kun on saanut voittoa. Taktiikka toimi kyllä, mutta tajuisin nopeasti, että suhteessa käytettyyn aikaan ja omistamiini varoihin, tuotto oli melko laimeaa.

Päätin vaihtaa sijoitusmenetelmään, jossa sijoitusmäärää pystyy kasvattamaan ajan myötä suuremmaksi ja ajan käyttö jää pienemmäksi. Ajauduin osinkosijoittajaksi. Enkä ole niitä osinkosijoittajia, jotka sijoittavat ns. arvoyhtiöihin, vaan olen niitä, jotka sijoittavat todellisesti korkeiden osinkotuottojen osakkeisiin. Jotkut kutsuvat noin 4 - 5 prosentin dividend yield tuottoa korkeaksi osinkotuotoksi, minä kutsun sitä keskivertotuotoksi.

Oman salkkuni keskimääräinen dividend yield kulkee siinä 7 % tasolla. Osinkotuottoa voi hakea tätä korkeammista luvuista, jos esimerkiksi sijoittaa Yhdysvaltalaisiin mortage reitteihin ainoastaan. Itse kuitenkin olen lopulta valinnut 7 % keskiarvon, koska haluan pitää salkkuni tuoton turvattuna niissäkin tapauksissa, kun yhtiö laskee omaa osinkotasoaan. Suurella hajautuksella muutaman yksittäisen yhtiön osingon lasku ei vaikuta salkun kokonaisuuteen ratkaisevan paljon - mutta toisaalta salkun osinkotuoton määrä laskee.

Sijoittamiseni perussääntöjä tänään.

Olen hionut sijoittamismenetelmääni ajan saatossa. Ensin yritin vain paikata osinkotuloilla välittäjän maksuja, kunnes tajusin, että osinkotuotot voivat ollakin se ensi sijainen tuotto.

Seuraavassa listaus omiin sijoitussääntöihin, joita en suosittele kenellekään muulle kuin itselleni. Käsitteeni ETF paperi voi myös tarkoittaa Joukkovelkakirja.

1 Vain kuukauden rahaksi tuleva tuotto ratkaisee. Tuotto on tulevaisuudessa tarkoitettu osittaiseen käyttöön oikeassa elämässä, joten tärkeintä on saada vakaa tuotto, ei vakaa osakkeiden arvon kehitys.

2 Vain yli 6% divident yield yhtiöihin sijoitetaan kuukausittain. Tällä hetkellä sijoitetaan kahden kuukauden syklissä, jossa ensimmäisenä kuukautena sijoitetaan kahteen ja seuraavana kuukautena yhteen yhtiöön.

3 Tavoitteena on saavuttaa jatkuvat osinkotuotto jokaisena vuoden kuukautena.

4 Osinkotuotto sijoitetaan mahdollisemman korkeatuottoisiin ETF papereihin tai Joukkovelkakirjoihin. ETF-paperit ovat tuottoa jakavia, jotta saadaan aikaan korkoa korolle ilmiö tehokkaasti. Tällä hetkellä sijoitan Bond-Etf papereihin.

5 Mikäli yhtiön osinkotuotto laskee alle 4% niin yhtiö pyritään jollain aikavälillä myymään pois.

  • Jos yhtiö on lopettanut kokonaisuudessaan osingon maksun eikä yhtiön osakkeen arvo ole kehittymässä suotuisasti ylöspäin pyritään yhtiö myymään pois ja käyttämään mahtollista tappiota verosuunnittelussa tehokaasti hyväksi. Myynti sijoitetaan ETF-paperiin.
  • Jos yhtiön kurssi on noussut voimakkaasti, niin yhtiö vain myydään pois ja rahat sijoitetaan johonkin ETF paperiin.
  • Jos yhtiön on laskenut osingoaan, mutta on mahdollista, että yhtiöllö voi tehdä sijoitustoimintaa tehokkaasti tulevaisuudessa, niin että myytäessä yhtiöstä saa voittoa, jatketaan yhtiöön sijoittamista, kunnes saavutetaan piste, jossa yhtiöstä saa tuottoa tarpeeksi. Yhtiö myydään lopulta ja rahat sijoitetaan ETF paperiin.

6 Salkkuun pyritään saamaan kattava hajautus, jotta voidaan hallita tehokaasti osingon maksujen muutoksissa tapahtuvia häiriöitä. Tämä tarkoittaa, että salkkussa on yli 40 paperia, mielellään ainakin 50 yhtiötä. Riskiä ei mitata yksittäisen yhtiön arvon muutoksella vaan yksittäisen yhtiön osingon maksun muutoksella.

7 Yhden kuukauden sisällä on syytä olla mahdollisemman monta osingon maksajaa ympärivuoden.

8 Sijoittaminen on hajautettu eri valtioissa toimiviin yhtiöihin. Pyritään kuitenkin välttämään niitä maita, joissa lähdevero tai jokin muu vero on osinkosijoittamiselle epäedullista. Mm. Saksaan kannattaa oikeastaan vain sijoittaa irlantialaisten ETF-paperien kautta. Salkussani on Saksalaisia osakkeita, jotka pyritään ajan mittaan myymään pois rahallisen voiton avulla.

9 Joissakin tapauksissa voidaan pelata myös arvon muutoksilla.

10 Huonot yhtiöt myydään pois vuoden vaihteessa ja myyntitappio siirretään verotukseen.

Kokemuksia omasta osinkosijoittamistyylistäni.

Irtoamispäiväilmiö.

Osinkosijoittamisessa on aina ymmärrettävä Irtoamispäiväilmiötä. Irtoamispäiväilmiö pätee niin osakkeisiin kuin ETF-rahastoihin tai vaikka CEF-papereihin.

Osakkeen irtoamispäivänä osakkeen kurssi laskee, koska markkinat pyrkivät hyödyntämään osakkeen irtoamisessa tapahtuvaa arvon muutosta. Jos osakkeen ostaa päivää ennen irtoamista ja myy irtoamispäivänä, niin teoreettisesti olisi mahdollista saada osakkeesta irti osingon verran rahaa. Mutta vain teoreettisesti, sillä useammat tahot yrittävät saada yhtäaikaisesti irti voiton myymällä tuona päivänä osakkeen, jolloin arvo laskee. On tajuttava, että todella jotkut onnistuvat hyödyntämään osingon irtoamista, sillä osakkeen hinta ei laske salaman nopeudella alaspäin. Eli jos joku sanoo, että irtoamispäivää ei pysty hyödyntämään, hän ei todella ymmärrä markkinoita. Jos päivää ei pystyisi hyödyntämään, osakkeen kurssi ei liikkuisi tuona päivänä mitenkään.

Tässä kohdassa voi sanoa, että vain nopeat elävät.

Rahastojen kohdalla irtoamispäivä ilmiö on toisenlainen. Rahasto maksaa omista varoistaa tuottoa asiakkailleen, jolloin rahaston arvo laskee. Näin ollen myös esimerkiksi ETF-rahaston arvo laskee. Rahastothan eivät jaa osingoa vaan tuottoa.

Irtoamispäivä ilmiö vaikuttaa sellaisen osinkosijoittajan salkkuun, joka pyrkii saamaan voittonsa ympäri vuoden jokaisena kuukautena. Todella suosittujen yritysten kohdalla osingon jako ei juuri vaikuta kurssiin. Kurssi korjaantuu suhteellisen nopeasti. Jos yrityksen osake ei ole kovin suosittu ja sillä ei käydä paljon kauppaa, niin voi olla osingon jako vaikuttaa pitkään osakkeen kurssiin. Jos osingoa jaetaan suhteellisen usein, niin yhtiön osakkeen hinta voi olla alamäessä pelkän osingon jaon suhteen.

Mutta aina löytyy piste, jossa yhtiötä aletaan pitämään hintaansa arvokkaampa laskusta huolimatta. Kun se piste tulee, niin arvo nousee osingon maksuista riippumatta. Muut sijoittajat huolehtivat tästä asiasta - tai kauniisti sanottuna markkinat huolehtivat asiasta.

Pienyhtiöt.

Pienyhtiöt jakavat oman kokemukseni mukaan parhaat osingot. Yhdysvaltalaiset monikansalliset suuryhtiöt eivät juuri jaa muuta kuin pientä osingoa, joka kertoo joko yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta jotain tai siitä, että yhtiöt eivät juuri välitä osingon jaolla pitää sijoittajat tyytyväisiä. Ne uskovat että sijoittajat itse toiminnallaan tuottavat arvoa itselleen, eli ostavat yhtiöiden osakkeita nousevaan kurssiin. Eli käytännössä yhtiöt käyttävät osinkotuottoa omiin palkkoihinsa. Olen skeptinen. En usko mahdollista osinkotuottoa oikeasti käytettävän yhtiön hyväksi vaan enemminkin yhtiön johtoportaan hyväksi. En usko teoreettisiin ajatuksiin, vaan siihen, mikä on ihmisen sosiaalisessa maailmassa todennäköisin rahan käyttötarkoitus.

Pienyhtiöt jakavat parempia osingoja kuin suuryritykset; todennäköisesti siksi, että niillä ei ole samanlaisia byrokraattisia rakenteita kuin suurilla; ja koska niiden osakkeiden arvossa ei ole niin paljon kuvitelmailmaa kuin suurilla yrityksillä, joten osinko todella kuvastaa yhtiön todellista tilaa.

Tässä tarkoitan pienyhtiöllä yhtiötä, joka ei ole todella monikansallinen yhtiö suuryritys, vaan enemmän paikallinen yritys. Omasta mielestäni Suomessa on korkeintaan Keskitason kansaivälisiä yrityksiä. Ehkä Kone voisi olla todellinen suuryritys ja Huhtamäki on sellaiseksi kasvamassa. Nokia on omasta mielestäni kansainvälinen keksitason yritys.

Pienyhtiöiden sijoittamalla saa parhaita tuottoja, mutta joutuu samalla hyväksymään riskit. Yrityksen toiminta on riippuvainen paikallisista suhdanteista. Lisäksi osingon maksu kulttuuri riippuu siitä ympäristöstä, missä yritys toimii. Eri kulttuureissa osingon säännönmukaisuuteen ja tasaisuuteen suhtaudutaan erillä tavalla. Mutta tietenkin merkittävin riski pienyrityksissä on liiketoiminnan onnistuminen muuttuvassa maailmassamme. Trendit muuttuvat, ihmisten sijoituskäsitykset muuttuvat, polittinen ympäristö muuttuu. Pientyritykseen sijoittavan on valmistauduttava monenlaisiin riskeihin, joita ei mitenkään voi päätellä kurssitietojen pohjalta. Hyvä hajautus on varsinkin osinkosijoittajan kohdalla äärimmäisen tärkeä asia. Ja hajautuksessa olennaista on tasainen hajautus - suurempaa painoa voi käyttää vain yhtiöihin, joiden osingon tai arvon pysyvyys on ainakin teoreettisesti hyvä.

Uudelleen sijoitus.

Olen päätynyt siihen tulokseen, että salkussa tapahtuva uudelleen sijoitus kannattaa tehdä sellaisiin kohteisiin, jotka pitävä arvonsa normaalia osaketta paremmin, mutta myös tuottavat tuottoa. Jonkin ajattelun tavan mukaan voisi olla, että uudelleen sijoitus kannattaisi tehdä rahastoihin, jotka eivät jaa tuottoa. Tällaisen rahaston arvo voi pysyä suhteellisen samana, mutta samalla menetettäisiin mahdollisuus koron korkoon.

Verotus nähdään usein itse tehdyn uudelleen sijoittamisen ongelmana. Mutta mikäli hallitsee salkkunsa kautta verosuunnittelun hyvin, niin omat tappiot voi käyttää tehokkaasti apuna sijoituksien verotusmäärä ohjaamisessa. Aktiivisen osinkosijoittajan salkussa on hyvin suurella todennäköisesti yhtiöitä, jotka ovat tappiolla. Näitä yhtiöitä myymällä ja ottamalla vastaan myyntitappiota, voi huomata, että uudelleen sijoittaminen omassa salkussa on hyvinkin kannattavaa. Jokainen voi kuitenkin tehdä omat päätöksensä, eli ulkoistaako uudelleen sijoittamisen jonkin rahaston hoidettavaksi; tämä tarkoittaa, että sijoittaa rahansa rahastoon, eikä suoraan osinkoa tuottaviin osakkeisiin - vai tekeekö uudellen sijoitukset itse omalla tavallaan.

Minä uudelleen sijoitan rahani tällä hetkellä Bond-Etf rahastoihin ja osinkoyhtiöihin sijoittaviin rahastoihin, joiden tuotto ylittää 5% rajan. Tässä kohdassa siis joustan 6% säännöstä, koska luotettavia korkeaa tuottoa jakavia ETF-rahastoja on aika vähän Euroopan alueella myynnissä. Tietenkin vaihtoehtona olisi myös ei-europpalaisia CEF-papereita, mutta vaikka CEF-papereissa on ETF-papereita korkeammat osinkotuotot, niin niiden ongelma on siinä, että arvo arvotaan pörssin puolella, eikä yhtiöllä ole velvoitetta ostaa paperia markkinahinnalla takaisin. ETF-papereista saa luotettavammin tuoton takaisin.

Valuutta.

Jotkut vierastavat sijoittaa ei-europpalaisiin pörsseihin mahdollisen valuuttariskin takia. Osingoa kerätessä on hyvä kysyä, miten paljon oikeasti kannattaa valuutan arvon muutoksista välittää, kun keskimääräisesti salkkuun tulee jatkuvasti rahaa - eli teet tavallaan painat rahaa salkkuun. Joidenkin mielestä valuttariski on oleellinen, mutta itse katson sen olevan vähäinen tekijä kokonaistuottoa ajatellen. Kun sijoittaa jatkuvasti, niin salkun vieraan valuutan arvo pysyttelee aika lähellä keskimääräistä arvoa. Siitä voi olla sijoittamisessa hyötyä (halvat osakkeiden hinnat tai korkeampi osinkotuoton arvo) tai haittaa (kalliimmat osakkeet tai matalampi osinkotuoton arvo), mutta lopulta kaikkien muiden sijoittamiseen liittyvien ongelmien keskellä valuuttariski on lopulta melko pieni haitta - ellei sitten valuutta katoa alta pois kokonaan. Maailmassa voi olla valtioita, joiden valuutalla ei kannata käydä kauppaa pitkäaikaisesti.

Sijoitustapani vs muut sijoitustavat.

Netissä on paljon kirjoituksia, joissa todistetaan jonkun toisen tavan olevan toista paremmin jokin yksittäisen vertailutekijän suhteen. Kannattaa aina muistaa että mikään yksittäinen vertailutekijä ei ole riittävä todiste oman tapansa paremmuuden todistamiseen. Jos todella haluaa todistaa tapansa paremmuutta niin että se on vertailukelpoinen, niin vertailu pitää tehdä aivan salkunhoitajan toiminnan tasolle asti - ja tarkistaa aivan kaikki kulut - siis kaikki verot, ostokulut, uudelleen sijoittamiseen liittyvät ongelmat, osakkeiden arvon liikkeet. Vasta kun kaikki asiat ovat verrattavissa, voidaan sanoa, että sijoitustapa on parempi tai yhtä hyvä tai huonompi. Sen perusteella, mikä on ollut jollakin aika välillä tuotto tai mitkä ovat olleet kulut, ei voida sanoa mitään. Voi olla että aktiivisella rahastolla on huomattavasti paremmat tuotot kuin indeksirahastolla, mutta se ei sano aktiivisen olevan parempi - Tai toisinpäin. Sen sijaan, että väitellään jonkin tavan paremmuudesta, voisi tarkastella kokonaisuutta erillaisien menetelmien hyväksikäytön kannalta.

Itse ajattelen lähtökohtaisesti, että kaikki sijoitustavat ovat hyviä. En suosittele mitään tapaa. Tässä kohdassa jotkut kuitenkin alkavat suosittelemaan aivan kuin olisi pakko jotain ns. akateemisten piirien suosittamaa sijoitustapaa, koska itse kannattaa sitä ja haluaa mainitsemattomalla mainitulla lähteellä todistaa olevansa oikeassa.

Minä totean oman tapani olevan minun tapani. En suosittele sitä kenellekään. Löytäkää omat tapanne ja olkaa vakuttuneita tavan oikeellisuudesta. Itse toimin tavalla, jonka katson sopivan omiin suunnitelmiini parhaiten.

Sijoitustapa kannattaa valitan sen mukaan, mikä on tavoite - ei sen mukaan, mitä 'akateemiset piirit' tai 'yleinen mielipide' pitävä parhaana.

Kommentit

Comments powered by Disqus