Hyppää sisältöön

Laskumarkkinat

Englanninkielessä on laskumarkkinoille oma sanansa Bear market. Nykytilannetta katsellessa on helppo vakuuttua, että ns. karhumarkkinat ovat vasta alussa. Korona kriisi tuskin tulee talttumaan niin nopeasti kuin optimistit toivovat. Toki kuulun itsekin niihin, jotka tahtovat uskoa tämän tilanteen menevän nopeasti ohi, mutta realistina en usko omiin toiveisiini.

Talouden vastaanottamat iskut yhteiskuntien järjestysten mentyä sekaisin voivat olla sitä verta raskaita, että elvytyksen käytetyt varat johtavat moniin seurauksiin ja ongelmiin, joilla on vaikutusta rahatalouteen. Europassa kysymys voi olla jopa EU:n ja Euron kohtalosta ja yhdysvalloissa ihmiset pääsevät maistamaan, millainen oli lamakausi satavuotta sitten.

Nämä uhkakuvat ovat luonnollisesti pessimistisiä arvioita tulevasta - joten ehkä nyt on aika pohtia, millaisia ovat olleet menneet pörssin laskumarkkinat.

Milloin markkinat ovat ns. Karhumarkkinat

Ei ole itsestään selvää, koska markkinatilannetta kuvataan nimellä karhumarkkina. Joidemkin mielestä riittä kun kurssit ovat romahtaneet lähtöarvoista tarpeeksi alas yleisimmin 20% verran. Toisten mielestä kysymys on tilanteesta, jossa suurin osa sijoittajista pakenee riskiä sen sijaan, että ottaisi riskejä. On aivan selvää (kuten politiikot ovat viime aikoina toistelleet lauseissaan) että viimeksi mainitun määritelmän mukaan karhumarkkinat voivat kestää pitkäänkin kuukausista vuosiin.

Karhumarkkinoiden luonne.

Historiallisesti laskumarkkinoita on ollut noin viiden vuoden välein. Eli mennyt ajan jakso finanssikriisin jälkeen on ollut harvinaisen onnellista aikaa sijoittajille. Vuosien 1926 ja 2017 välillä yhdysvaltojen pörsseissä on karhumarkkinoita, joiden pituus on vaihdellut kuudesta kuukaudesta lähes kolmeen vuoteen. Ja kaikkien sijoittajien kauhuksi voin kertoa, että suurin syöksy tällaisilla markkinoilla on ollut noin 85% luokkaa - tämä kyseinen romahdust tapahtui vuonna 1929, eli siitä on onneksi aikaa.

Karhumarkkinoiden pituus jää harvoin lyhyeeseen hetkeen. Voi olla että tilanteen aikana on ns. hyviä päiviä, sillä ihmiset ovat optimistisia kaiken korjaantumisesta. Mutta talouden faktat iskevät hieman myöhemmin kasvoille ja laskuvetoinen suunta jatkaa kulkuaan. Karhumarkkinat ovatkin oman mielipiteeni mukaan markkinat, joissa sijoittajat ennemmin pakenevat riskiä kuin ottavat sitä - eli pakenevat pois sijoitusmaailmasta. Uusien sijoittajien saapuminen markkinoille ja riskinoton kasvaminen ovat omiaan lopettamaan laskumarkkinat. Kysymys on siis syvimmillään sijoittajien välisestä yhteispelistä. Kun kaikki haluavat ostaa ja kysyntä on suurta, niin markkinat kulkevat ylöspäin. Kun kaikki haluavat myydä, niin markkinat kulkevat alaspäin.

Eli efektin lähtiessä liikkeelle, ihmisten paetessa hysteerisesti markkinoilta, sen pysäyttäminen on vaikeaa - kuten paniikkitilanteissa yleensä ihmisten pysäyttäminen on vaikeaa. Paras menetelmä tällaisessa tilanteessa on pysyä rauhallisena ja katsoa, mitä tulemaan pitää.

Eli Korona-hysterian kohdallakin kannattaa muistaa, että kun joku ennustaa pohjien tulleen vastaan, niin pohjia noin keskimääräisesti kokeillaan karhumarkkinoiden aikana enemmän kuin kerran. Mutta toisaalta ne jotka ovat mukana pohjien katsonnassa, yleensä voittavat eniten myöhemmin. Ja todelliset karhumarkkinat ovat lopulta niin harvinaiset, että on suorastaan synti jos ei katso niitä läpi ainakin kerran elämässään. 75% markkina-ajasta on historiallisesti ollut muuta kuin karhumarkkinoita.

Pörssin yleinen suunta.

Karhumarkkinat ovat voimakkaita korjausliikkeitä kurssikehityksessä. Yhdysvaltoijen pörssikehitys on aina ollut nousuvoittoinen. Eli karhumarkkinoista huolimatta kurssit ovat nousseet korkeammalle jatkuvasti. Ainakin paperilla. Kurssien nousu ei automaattisesti tarkoita sitä että suhteellinen kurssi olisi noussut - eli kun kurssinoususta poistetaan mahdollinen inflaatio ja mahdollisesti myös elintasoon ja ihmisten kaiken kattavan vaurauden nousuun liittyvä asiat - voi olla että pörssikurssit eivät oikeasti olekaan nousseet. Tämä on tietenkin saivartelua. Rahan määrän kasvaminen on yleisesti se mittapuu, jolla kurssikehitystä seurataan.

Kun katsoo maailman eri indeksejä niiden yleinen suunta on ollut ylöspäin. Jopa Suomen OMX-indeksi on kulkenut vuosien saatossa ylöspäin. Eli karhumarkkinan vastaan tulo on pitkällä tähtäimellä sijoittajalle enemmän etu kuin tappio. Kuten herra nimeltä Warren Buffet on todennut:

Ole ahne silloin kuin muut ovat arkoja.

Ja tietenkin Warren Buffetin kuolematomat lauseet:

The Market has always risen, despite short-term setbacks

The Stock market is a decive for transferring money from the impatient to the patient

Pitkäaikaissijoittaja käyttää tilanteita hyväkseen, mutta ymmärtää samalla riskin. Jos ei sijoita suoraan indeksirahastoihin, niin oma salkku pitää olla riittävän vahva laskusuhdannetta vastaan. Joko salkkuun sijoitettujen yhtiöiden pitää kestää lama tai salkussa pitää olla tarpeeksi yhtiöitä, jolloin joidenkin yhtiöiden mahdollinen konkurssi ei vaikuta pitkäaikaisesti salkun tuottoon. Ja kannattaa aina muistaa: Kolmasosa tuotosta tulee osingoista. Osinkoyhtiöiden vähättely ja niiden välttäminen on suoranaista typeryyttä ja sokeutta faktojen suhteen.

Kommentit

Comments powered by Disqus