Hyppää sisältöön

Likviditeetin ymmärtämisen ongelmat

Likviditeetti on todellisuudessa melko vaikeasti ymmärrettävä käsite. Käytännössä se tarkoitaa, miten helposti asian voi muuttaa rahaksi. Minulla on olemassa aiheesta toinenkin blogikirjoitus, mutta ajattelin, että mietitäänpä tätä asiaa hieman syvemmin. Mitä lidviditeetti merkitsee sijoittajalle ja varsinkin, mitä se merkitsee osinkosijoittajalle?

Osinko ja likviditeetti.

Osingon ja liqviditeetin suhde

Osinkolla ja osakkeen likvideetillä on jonkinlainen suhde keskenään. Suman Banerjee, Vladimir A. Gatchev, Paul A. Spindt (2005) tarjosivat selitystä, jonka mukaan runsaasti osingoa jakavien yhtiöiden osakkeet ovat vähemmän likviidejä kuin yhtiöiden, joiden jakama osingo on pientä. Heidän perusteluitaan voi osittain kyseensalaistaa, koska niihin liittyy ns. itsetehdyn osingon käsite sekä ajatus täydellisten markkionoiden verottomuudesta että kulujen olemattomuudesta. Mutta näistä tekijöistä huolimatta tutkimus esittää, että korkea osingo edesauttaa ostettujen osakkeiden pitämistä, koska ne tarjoavat jatkuvasti tuottoa omistajalleen. Jos yhtiö ei tarjoa erillistä tuottoa korkean osingon kautta, niin sijoittajalla on tarve myydä osaketta pois. Osakkeen voluumin kasvaessa myös sen likviditeetti on korkea. Eli jos sijoittaja saa tuottoa muutenkin osakkeistaan, niin niiden myyminen aiheuttaa enemmän ongelmia ja mahdollisia kuluja kuin pitäminen. Näin ollen korkean osingon osakkeiden kauppa on vähäisempää kuin hyvin matalaa osingoa jakavien yhtiöiden.

Suman Banerjee, Vladimir A. Gatchev, Paul A. Spindt (2005) mukaan osakkeen likviditeetti on käänteisesti verrannollinen yhtiön osinkopolitiikkaan.

Voluumeista

Itse olen havainnut, että korkeaa osingoa jakavien yritysten voluumi on melko usein matalalla, ellei kyse sitten ole yrityksestä, jonka markkina-arvo on tippumassa voimakkaasti. Osinkotuotto harvoin muuttuu samalla tahdilla markkina-arvon kanssa, jos itseasiassa tekee sitä koskaan. Nopeat osinkotuoton muutoksen korkean likviditeetin osake-papereilla ovat mahdollisia, ja nimenomaan tämä ilmiö on monelle sijoittajalle pelon aihe. Nopea muutos markkinahinnassa voi merkitä havaittua ongelmaa yrityksen toiminnassa ja saman tien tuleaa osingotuoton laskua. Kyseessä on niin sanottu osinkoansa . toinen asia on, onko pitkä aikaissijoittajalla mitään ongelmaa tällaisen tilanteen kanssa.

Hyvin matala voluumi tarkoittaa melko suoraan samaa kuin matala likviiditeetti. Mutta suoraan se ei välttämättä tarkoita, että yrityksen markkina-arvo pysyisi suhkot stabiilina. Mutta toisaalta mikään suuri voima ei ole ajamassa nopeita muutoksia kurssiin, joten itse pidän tällä hetkellä matalan voluumin osake-paperia melko turvallisena osinkosijoituksena. Itselläni ei välttämättä ole tarvetta myydä heti pois hyvää osinkotuottoa. Ja toisaalta myös matalan voluumin paperia on suhteellisen helppo myydä, jos ei pakon omaisesti pyri tiettyyn arvostustasoon. Myöskään ostaminen ei todellisuudessa ole kovin vaikeaa, mikäli hyväksyy korkeamman lähtöhintatason, koska osinkotuottoa haettaessa lähtöhinta ei välttämättä ole se tärkein asia. Ja jos muistaa sijoittaa ajallisesti, hetkellinen lähtöhinta ei ole merkittävä asia.

Nousevien osingojen taru.

Maailmalla on joukko osinkoyrityksiä, joita kutsutaan nimellä osinkoaristokraatit. Tämä tarkoittaa, että yhtiöt ovat vuosia nostaneet pienen määrän osingojensa määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset ovat nostaneet Todella vähän osingoaan verrattuna esimerkiksi yhtiön markkinahinnan kokoon. Yleensä näillä osinkoaristokraateilla on korkeat voluumit ja niiden likviditeetti on hyvä. Onko syynä kentien todellisuudessa matala osinko?

Verrataanpa:

Tunnetu osinkoaristokraatti on CocaCola, joka myös löytyy omasta salkustani. Ostin CocaColaa joku vuosi sitten ja tällöin divyield oli noin 3,19% muutaman vuoden aika osingoa on nostettu kahden vuoden aikana 8% verran. eli 0,37:stä 0,40:aa. Tuotto on siis kohonut 3,44 %:iin. Ajatelleaan että tuotto kasvaisi vuoden välein 4% eli siis kymmennessä vuodessa nousu olisi 40%. Jos pitäisi CocaColaa 10 vuotta niin osinko olisi 4,4%.

Oletataan että ostaisin jotain matala volumisen yhtiön osakepaperia jolla on tuotto noin 5 - 10% juuri nyt ja pitäisin sitä 10 vuotta. Jos yhtiön kurssi pysyy suhkot tasaisena ja vaikka osinko pysyisi samana eli 5% - kummassa yhtiössä pidemmän päälle olisi enemmän tuloja 10 vuoden sisällä? Matala voluumisessa yhtiössä. Vasta 20 vuoden kuluttua CocaColan osinkotuotto voisi voittaa kyseisen yhtiön osinkotuoton, mutta kokonaistuotto ei ehkä koskaan. Luonnollisesti ongelmana voisi olla, että CocaCola yhtiönä toimii paremmin ja pidenmpään kuin pienempi yritys tai sitten ei. Tulevaisuus on ennustamaton.

Eli CocaColaan sijoittaja olettaa jo sijoitusvaiheessa yhtiöllä olevan korkea likviditeetti tulevaisuudessa yhdessä pysyvän osinkotuoton kanssa. Hänen tavoitteeensa ei suinkaan ole osinkosijoittaminen vaan enemmänkin arvoon sijoittaminen . tai saada kokonaistuottoa arvosta ja osingosta. Hän laskee että osingon ja arvon kokonaisuus tuottaa pitkällä juoksulla enemmän kuin pelkkä osingoon ja olemattomaan kurssikehitykseen sijoittaminen. Tämä sijoittaja odottaa osakkeen hinnan nousua ja hyvää likviditeettiä tulevaisuudelta. Ja hän on ehkä enemmän säästöluonteinen, jolle korkoa korolle ilmiö ei ole tärkeä pitkän päälle.

Osinkosijoittaja puolestaan sijoittaa yritykseen, jolla on korkeampi osinkotuotto - ehkä huonompi likviditeetti, mutta varma tuottolähde, josta saa tasaista ja korkeaa korkoa korolle ilmiötä, jos sijoittaa uudellen osinkotuottonsa. Tällä sijoittajalla on kuitenkin mahdollisuus valita käyttääkö osinkotuottoa heti vai sijoittaako sen edelleen. Hetkellinen likviditeetti on tällä sijoittajalla korkeampi kuin matalampaan osinktotuottoon sijoittavalla.

Likviditeetti merkitsee kummallekin sijoittajalle eriä asiaa. Toiselle sijoittajalle likviditeetti on mahdollisuutta myydä osakkeet pois vaivattomasti hyvällä hinnalla tulevaisuudessa. Toiselle sijoittajalle likviditeetti on korkeampaa tuottoa, joka mahdollisesti menee käyttöön tai muuhun tarkoitukseen.

Likviditeetin ymmärtämisellä osinkosijoittamisessa on merkitystä. Likviditeetti ei välttämättä aina ole sama asia kuin helpolla osakkeiden myyminen tai korkea voluumi. Se voi myös olla säännöllistä rahallista tuottoa osakkeista.

Toisaalta kannattaa myös muistaa, että vaikka likviditeetti olisi käänteisesti verrannollinen yrityksen osinkopolitiikkaan, niin se ei ole ainoa syy matalaan likviditeettiin - korkeintaan yksi monista syistä. Matalaan likviditeettiin voi olla monia negatiivisia syitä, joihin kannattaa myös tutustua.

Rahastojen likviditeetti.

Rahsstojen likviditeetti on monelle aloittelijalle hämärä käsite. Rahastohan aina ostaa takaisin osuutensa, jos sijoittaja haluaa osuutensa myydä. Mutta rahastolle ei ole mitenkään ongelmatonta tarjota asiakkailleen mahdollisuutta nostaa rahasto-osuuksiaan ulos rahastosta. Se miten markkinat määrittävät rahaston omistamien esimerkiksi osakkeiden hinnan sillä hetkellä ei välttämättä aina tarkoita, että rahastolla on mahdollisuus käydä niillä kauppaa samaan hintaan. Tämä jo itsessään luo rahastolle likviditeettiriskin - jos rahasto myisi osuuksiaan pois asiakkaiden tehdessään ostoja. Käytännössähän rahastolla pitää olla käteispuskuri, jota se käyttää hetkellisissä rahasto-osuuksien muutoksissa hyväkseen.

Rahasto joutuu kuitenkin käymään jossain määrin jatkuvasti kauppaa voidaakseen selvitä rahastoon tulevista sijoituksista sekä pois lähtevistä otoista. Rahaston kannalta on edullista sijoittaa sellaisiin papereihin, joiden ostaminen ja myyminen on helppoa. Tällaisia eivät esimerkiksi ole joukkovelkakirjat tai hyvin matalan voluumin osakeyhtiöt. Tässä kohtaa voikin miettiä, onko rahaston kannalta järkevää sijoittaa korkeaa osinkotuottoa tuottaviin yrityksiin vain volumilta parempiin matalaa osinkotuottoa sijoittaviin yrityksiin. Hyvän likviditeetin omaavat rahastot ovat mitä todennäköisemmin suuryrityksiin sijoittavia rahastoja - sellaisiin yrityksiin, jotka ovat sijoittajien suosiossa.

Huonon likviditeetin rahastoja ovat joukkovelkakirjoihin sijottavat rahastot, joilla voi olla ongelmia, mikäli eivät pidä riittävän suurta käteiskassaa käytössään. Joukkovelkakirjarahastoissakin on eroja likviidisyyden kanssa. Jotkut joukkovelkakirjat ovat helpommin muutettavissa rahaksi kuin toiset.

Rahasto hankkiessaan kannattaa siis hieman tutustua ,millaista kauppaa rahasto tekee ja millainen on rahaston rakenne. On myös selvitettävä itselleen, millaista tuottoa hakee. Lyhyen ajan joukkovelkakirjarahastot ovat likviidisempiä kuin pitkän laina-ajan rahastot. Suureen indeksiin sijoittava rahasto on todennäköisesti hyvinkin likviidi, koska indeksin osakeet ovat yleensä varsin kysyttyjä.

Jokainen varmasti ymmärtää, mikä on ongelman ydin. Jos rahastolla ei ole likviditeettiä, se ei kykene tarjoamaan ilmoittamansa arvon mukaan tuottoa niille, jotka myyvät rahasto-osuuksiaan pois.

Lopputoteamus.

Likviditeetti vaikuttaa kokoajan jossain määrin osakekauppaan. Se aiheuttaa ostojen välillä kitkaa. Matala likviditeetti aiheuttaa ongelmia yhtiön osakkeen arvon määrityksen kanssa - siitä voi olla sijoittajalle hyötyä tai haittaa. Hyvä tai huono likviditeetti eivät kumpikaan itsessään ole hyviä tai huonoja asioita. Vasta kauppatilanteessa selviää, mitä niiden vaikutukset ovat.

Viitteitä:

Suman Banerjee, Vladimir A. Gatchev, Paul A. Spindt (2005). Stock Market Liquidity and Firm Dividend Policy.

Kommentit

Comments powered by Disqus