Hyppää sisältöön

Litnerin malli ja mitä siitä voi oppia.

John Litner oli taloustieteen professori Harwardin yliopistossa 1960-luvulla. Kuten on käynyt ilmi, henkilöjohtaisesti en usko ennustaviin malleihin kovinkaan 'optimistisesti'. John Litnerin malli perustuu empirisiin tutkimuksiin, joissa Litner aikoinaan havaitsi, että tuoton nettoarvolla ja osingon maksulla oli yhteys. Lisäksi yhtiön tuotto voi kasvaa paljonkin ilman, että yhtiö nostaa osingoaan. Osingon määrä nostetaan vasta, kun tuotto on kasvanut niin paljon, ettei osingon lisämaksusta ole yritykselle ongelmia.

Litnerin mallin idea on yksinkertainen.Yrityksen toiminta on oltava riittävä tuottavaa, ennen kuin yritys tarjoaa tietyn kokoista osingoa omistajilleen. Ja tietenkin tätä voi ajatella myös käänteisesti. Jos yrityksen toiminta heikkenee, niin myös osingon määrä laskee.

Litnerin malli

Matemaattisesti Litnerin malli näyttää seuraavalta:

\begin{equation*} ToivottuOsinko = PayoutRAtion_i * Tuotto_t \end{equation*}
\begin{equation*} => \end{equation*}
\begin{equation*} Osinko_t - Osinko_tminus = OsingonKasvuKerroinVakio_i + PAC*(ToivottuOsinko - Osinko_tminus) + VirheKerroin_t \end{equation*}

Mallissa Toivottu osinko saadan kertomalla toivottu Payout Ration yrityksen kauden tuotolla. Tästä voidaan edelleen johtaa tunnetummpi malli, joka on edellisen ja nykyisen osingon erotus. Osingon kasvukerroin, joka voi olla hyvinkin arvoltaan nolla, lisätään PAC kertoimella säädettyyn toivotun osingon ja edellisen osingon erotuksen. Lopuksi arvoon lisätään vielä virhe termi. PAC kerroin on arvoltaan 1 pienempi.

Mallia voi edelleen johtaa muihinkin muotoihn, mutta tässä en näe tarpeen mennä syvemmälle mallin hyödyntämiseen.

Kuten mallista suoraan näkee se perustuu ajatukseen, että yrityksen tuotto kasvaisi. Mallin avulla voi jollain tavalla ennustaa, miten tuoton kasvu voi vaikuttaa yrityksen osingon maksu politiikkaan.

Litnerin mallin hyödyntäminen.

Litnerin mallim käyttäminen asioiden ennustamiseen on puhdasta spekulaatiota. Sen pohja perustuu faktatietoon, eli miten yritykset todellisuudessa käyttäytyvät osingon maksun suhteen. Kaavan rahaehtona on, että se keskittyy ns. tavallisiin yhtiöihin. Se ei ole tehty mm REIT-yhtiöitö tai CEF-yhtiöitä tai rahastoja varten vaan nimenomaan kertomaan, miten tavallisen osakeyhtiön osinkopolitiikka näyttää toimimaan. Mutta vaikka pohja on faktaa, niin ennustaminen mallin avulla on puhdasta arvailua.

Eli toinen rajaehto kaavassa on, että se kertoo vain historiallista käyttäytymistä. Se ei kykene millään lailla kertomaan, mitä tulee tapahtumaan. Se avulla voi rakentaa historiallista taustatietoa vasten toiveajattelua, mitä voisi tapahtua - eli se sisältää vahvan toive ajattelun: Nämä taloudelliset tiedot viittaavat, että näin ehkä voisi yhtiön historian perusteella tapahtua.

Kaavan todellinen hyöty on ajatus, että jos tuotto laskee, niin yhtiön osingopolitiikka voi muuttua näin paljon.

Litner kuitenkin havaitsi, että osingon nousu on porrasmainen tapahtuma - kuten myös osingon lasku. Osingon muutokset vaativat tiettyjen raja-arvojen ylittämistä tai alittamista, jotta se tapahtuu. Kaava ei suoraan pysty kertomaan, mikä tämä raja-arvo on. Kaavan avulla voi kuitenkin aistia mahdollisuuden osingon laskuun. Eli jos yhtiön tuotto on voimakkaasti laskenut, niin mikäli yhtiö pitää Payout Rationia vakiona: Kaava kertoo miten paljon osingo tulisi laskemaan.

Mutta mikään ei oikeasti takaa, että näin tapahtuu.

Litnerin mallista oppiminen.

Litnerin malli on yksi niistä monista malleista, jotka kertovat, miten asiat matemaattisesti näyttävä toimivan. Se osaa kuvata historian toimintaa, mutta se ei osaa välttämättä ennustaa yhtään mitään.

Malli kuitenkin kuvaa, että osingon määrän muutokset kertovat jotain yrityksen tuotosta - ja ehkä jopa tulevaisuudesta. Eli on todennäköistä, että johto nostaa osingon määrää silloin kuin tuotto-odotukset ovat tulevaisuudessakin hyvät. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuotto odotus ei tarkoita mahdollisesti vuotta pidempää aikaa. Eli malli ei todellakaan anna ennustetta pitkälle tulevaisuuteen vaan ainoastaan lähitulevaisuuteen. Johdon tämän hetkinen luottamus on yritykseen hyvä. Malli muyös kertoo, että mikäli osingo ei vuosiin muutu, niin yrityksen toimintakin on pysynyt kohtalaisen paikoillaan vuosia.

Eli malli siis sisältää tietoa, jonka kauttaa voi yrityksestä oppia historiallisesti. Osinkohistorialla on siis merkitystä, kun otetaan näkemystä yrityksen toimintaan. Nousevan osingon yrityksen toiminta on todennäköisesti kasvavaa eikä lasku-uralla - tosin jatkuvasti hyvin vähän nouseva osinko voi kertoa yhtä hyvin vaikka inflaatiosta kuin jatkuvasta tuoton kasvusta. Laskevan osingon yrityksellä on jokin asia ehkä pielessä? Heilahtelevan osingon yritys on todennäköisesti keskiverto yritys, jolla on välillä huonoja vuosia ja välillä hyviä vuosia.

Malli ainakin omasta mieletäni myös kertoo, että osingolla on sijoittajalle merkitystä. Osinko sisältää tärkeää informaatiota, eikä ole ohitettavissa vain olankohauksella. Jos yritys EI maksa osingoa, pitää aina kysyä, MIKSI SE EI MAKSA?

Kommentit

Comments powered by Disqus