Hyppää sisältöön

Miksi osingoa voi verrata korkotuloon?

Koska netissä on näppäriä kirjoituksia, jotka yrittävät tehokkaiden markkinoiden väärin ymmärtämisellä todistaa, että osinko- ja korkotulo eivät ole verrattavissa toisiinsa, niin kirjoitan tähän aivan toista todistavan kirjoituksen.

Kirjoitus lähtee olettamuksesta, että salkkuun on ostettu suhteellisen turvallisia yrityksiä, joiden elinkaari voidaan laskea vuosikymmenissä. Tai että salkun hajautus on niin suuri, ettei yksittäinen osake voi vaikuttaa kovin paljon osinkotuottoon. Lisäksi oletan, että osinkotuotto salkussa ei katoa. Mikäli salkku on hyvin hajautettu, viimeinen väite pitää todennäköisesti paikkansa. On totta, että osinkotuotto voi laskea tai muuttua vuosien mittaan, mutta myös korkotulo voi jostain syystä kadota - esimerkiksi indeksin sukeltaessa nollaan.

Irtoamispäiväilmiö.

Yksi tapa väittää, että osingoa ei voi verrata korkotuloon, on puhua irtoamispäiväilmiöstä. Irtoamispäiväilmiö kuvaa osakkeen kurssia ennen ja jälkeen osingon irtoamisen. Tehokkaiden markkinoiden lainalaisuuksien mukaan teoriassa osakkeen kurssi laskee osingon irrotessa. No, oletetaan että tämä on 100% totta. Käytännössä väite on lähellä totuutta, mutta harvemmin täysin totta.

Mutta miten irtoamispäiväilmiö todistaisi, että jollain hinnalla joskus saadun paperin tuotto laskee mitenkään, jos paperia ei lainkaan myydä? Irtoamispäiväilmiön vaikutus paperin hintaan vaikuttaa ehkä korkeintaan viikon, jonka jälkeen hinta voi olla jopa korkeampi kuin ennen irtoamista. Mutta onko tuollakaan mitään merkitystä, mikäli ei ole seuraavaan 30 vuoteen myymässä paperia pois.

Ei ole.

Irtoamispäiväilmiötä ei voi rinnastaa korkopaperien lyhennyksiin, se ei vähennä osakkeen hintaa mitenkään pitkällä aikavälillä. Tästä pitää tehokas markkikoneisto huolen. Eli koko todistusyritys kumoutuu omalla itsellään eli tehokkailla markkinoilla.

Irtoamispäiväilmiö ei ole siis minkäänlainen väite sen puolesta, että osingoa ei voi rinnastaan korkoon.

Osinko ei ole tasaista.

Korkotuottoa on monenlaista. On kiinteää korkotuottoa, ja vaihtuvakorkoista tuottoa. Vaihtuva korko on yleensä sidottu johonkin indeksiin, joten se määrä vaihtelee vuodesta toiseen. Korkotuotto ei siis ole tasaista. Yksi tapa väittää, ettei osingoa ja korkoa voi verrata toisiinsa, on puhua osinkotuoton tasaisuudesta. Jos korkotuottokaan ei ole tasaista, niin miten osinkotuoton epätasaisuus osoittaa ettei tuottoja voi verrata toisiinsa?

Maailmassa on monia yrityksiä, joiden osinkotuotto on vuosia pysynyt tasaisena - paljon tasaisempana kuin monet korot ovat olleet vuosia. Eli koko olettamus, että tasaisuudella olisi jotain merkitystä todistuksessa, että korkoa ja osingoa ei voi verrata toisiinsa, on absurdi.

Jos heittää tähän peliin pankkitilikoron, niin tajuaa, että enimmäkseen korot eivät ole mitenkään tasaista tuloa.

Osakkeiden kurssit vaihtelevat paljon.

Totta, osakkeiden kurssit vaihtelevat, mutta niin vaihtelevat myös esimerkiksi joukkovelkakirjojenkin kurssit, jotka jakavat 'tasaista' korkotuottoa. Jos joukkovelkakirjoja ei myy pois, niin lopulta saa joukkovelkakirjojen arvon takaisin tavalla tai toisella. Jos taas myy jvk:n pois, niin voi tulla samalla tavalla häviötä kuin osakkeiden kanssa.

Samoin on osakkeiden kanssa, mikäli osakkeita ei myy pois vuosikymmeniin, niin saa osingon kautta lopulta ostorahansa hyvin todennäköisesti takaisin. Kun osakkeet myy lopulta, jos näin tekee, niin saa sijoituksensa takaisin kuten joukkovelkakirjojenkin tapauksessa. Tämä on täysin mahdollista.

Asian ydin on kuitenkin siinä, että kurssit eivät ole mikään osoitus siitä, että osingoa ja korkoja ei voisi verrata toisiinsa, koska mikäli ei myy osakkeita pois, niin kurssilla ei ole mitään merkitystä saatavaan osinkotuottoon. Ainoastaan myyminen toteuttaa kurssin, ei se että osake on salkussa. Salkun rahallinen arvo jollakin hetkellä on täysin toissijainen asia ennen myymistä. Osingon tapauksessa salkun tuotto tulee nimenomaan osingoista, jotka pitkällä tähtäimellä voivat olla moninkertaisia myyntiin verrattuna.

Miten sitten osinko ja korkotulo eroavat toisistaan.

Ei voi kiistää, että osinkotulo on parempaa tuloa kuin korkotuloa. Tai jos haluaisi hieman kärjistää voisi väittää osinkotulon olevan korkotuloa, joka on muodoltaan parempilaatuista kuin puhdas käsite 'korkotulo'. Ainakin Suomalaisessa verotuksessa osinkotulon veroprosentti on pienempi. Osingon korkoa korolle ilmiö on huomattavasti vahvempi kuin puhtaan korkotulon korkoa korolle ilmiö. Näin koska verotus kevyempi.

Yhtiön konkurssi on riski sekä joukkovelkakirjoille että osingoilla, mutta jos yhtiö toimii vuosia, niin on oletettavaa että osakepaperista myyntihetkellä saa takaisin enemmän tuottoa kuin joukkovelkakirjasta. Mutta todistaako tämä mitään muuta kuin että on ostanut huonon joukkovelkakirjan tai että ei osaa keinotella joukkovelkakirjojen kanssa? Ei oikeastaan.

Summa Summarum

Jos yrittää väittää tehokkaiden markkinoiden teorian kanssa, että osinkopaperi ja korkopaperi esim jvk, eivät ole rinnastettavissa toisiinsa kasahtaa pahasti kuoppaan. Tehokkaiden markkinoiden teoria puhuu hinnan muodostuksesta, eikä hinnan muodostuksella ole merkitystä sellaisessa tapauksessa kun 'käyttää osta ja pidä varmasti' strategiaa. Muissa strategiossa harvemmin pyritään samallaiseen tuottoon kuin korkotuotto on, joten niissä rinnastus on täysin turha.

Eli jos on siinä käsityksessä, että ainoastaan oma sijoitustapa on se oikea ja haluaa pitää silmät kiinni muilta tavoilta, niin on parempi olla esittämättä väitteitä, joiden sisältöä ei täysin ymmärrä.

Kommentit

Comments powered by Disqus