Hyppää sisältöön

Miksi yhtiöt maksavat osingoa?

Niin, toisinaan on hyvä tehdä olleellisen kysymyksen, kun ymmärtää etteivät kaikki asiat ole itsestään selvyyksiä. Olen useinkin törmännyt kirjoituksiin, jossa todetaan että onpa hyvä juttu, että jokin yritys on tajunnut olla maksamatta osingoa, jotta sen tuotot paranevat ja mahdollisesti kurssi nousee suotuisasti. Mutta tämä väite perustuu todellisuudessa vain sisäisiin tuntemuksiin, eikä todellisuudessa loppuun asti mietittyihin faktoihin.

Eli miksi yritys maksaa osingoa? Maksaako yritys osingoa vain mielyttääkseen omistajia vai voiko siihen olla joku muukin syy?

Mistä osinko maksetaan?

Kuten olen aikaisemminkin blogissani todennut, osinko ei ole poissa yrityksen suorasta tuotosta. Osinko maksetaan Jakamattomasta tuotosta, joka on kertynyt yrityksen toiminnan seurauksena ajan saatossa. Jakamatonta tuottoa voidaan käyttää muuhunkin asiaan kuin osingon maksuun, kuten esimerkiksi juoksevien kulujen maksamiseen ja niin edelleen. Toki jakaamattomiin kuluihin päätyvät rahat ovat peräisin tuottopuolelta, mutta ne eivät suoranaisesti vaikuta sen hetkiseen tuottoon. Mutta osingon maksamattomuus itsessään ei merkitse, että yhtiön toiminta paranisi oleellisesti. Ennemminkin osingon maksaminen kertoo, että yrityksellä on vaurautta ja mahdollisuuttaa maksaa osingoa eli se on taloudellisesti kohtalaisessa kunnossa.

Osingon maksun merkitys yritykselle.

On joitakin tutkimuksia, jotka antavat viitettä, miksi osingon jakaminen voi olla yrityksen toiminalle peräti viisas operaatio. Voi olla että rahan säilyttämisen kustannukset houkuttavat yritystä maksamaan säilytyksessä olevia varojaan osingoina ulos DAVID J. DENIS ja IGOR OSOBOV (2007).

Osinko myös houkuttelee sijoittajia. Tässä kohtaa on huomattava, että yritys voi käyttää osingoa syöttinä. Yritys voi nostaa osinkotuottoaan ja lisätä markkinoilla osakkeidensa määrää, jotta saa toiminnalleen rahoitusta osakkeiden myynnin kautta. Näin heikkokuntoinen yhtiö voi saada osakekurssinsa nousemaan ja parantamaan imagoaan sijoittajien silmissä. Eli korkea osinko voi olla toisinaan houkute - varsinkin jos osinkotuotto kasvaa yllättävästi verrattuna yrityksen tilaan. Monet REIT yritykset käyttävät osinkomäärää hyväkseen laskiessaan lisää osakkeita tai osakesarjoja maailmalle. Ja pankitkin saattavat hyödyntää osinkohoukutetta uusissa osakesarjoissaan. Kaiken kaikkiaan jokaisen kannattaa miettiä omaa riskin sietokykyään, kun sijoittaa korkea tuottoisiin osinkoyhtiöihin.

Osinko luo myös imagomainetta yritykselle. Pitkä aikaisella hyvällä osigolla voi kehua vaikka omilla investing relations sivuillaan. Eli tavallaan siis yritys maksaa osingoa myös omistajien toivomuksesta. Omistajilla kuitenkin on myös sananvaltaaa yrityksessä. Kaikki ole kiinni ainoastaan yrityksen johdosta.

Onko osingon maksun lopetus hyvä vai paha uutinen?

Sijoittaja näkee usein pahana asiana, että osingon maksu lopetetaan tai osingon maksumäärää lasketaan. Mutta asiaa ehkä kannattaa katsoa yrityksen kannalta. Laarni Bulan, Narayanan Subramanian ja Lloyd Tanlu (2007) huomasivat, että 445 osingon maksun keskeyttäneestä yrityksestä 35% todella hyötyi osingon laskusta. Heidän mukaansa neljän seuraavan vuoden aikana yritysten tila parani huomattavasti. Merkittäävä on että tutkijoiden mukaan 18% tapauksissa, joissa osingon määrää laskettiin, markkinat eivät reagoineet asiaan negatiivisesti. Itsekin olen törmännyt tapauksiin, lähinnä REIT maailmassa, jossa osingon maksun lasku päin vastoin nosti osakkeen hintaa kuin laski sitä.

Tässä kohtaav voi kysyä, mitä 67% yritykseistä tapahtui. Ilmeisesti osingon maksun keskeyttäminen ei juuri vaikuttanut yritysten tilan muutokseen. Eli välttämättä osingon maksun muutoksella ei juuri ole merkitystä yrityksen toimintaan ja sen tulevaisuuteen.

Laarni Bulan, Narayanan Subramanian ja Lloyd Tanlu (2005 mielestä yrityksen kannalta on oleellista, millainen yrityksen velkarakenne on. Jos velkaa on paljon, niin osingon maksun keskeyttämisestä jäävät rahat siirtyvät velan maksuun - Jos velka on riittävän iso, niin osingonmaksun lopettaminen ei pelasta yrityksen liiketoimintaa, vaan velka ongelmien takia yritys on yhä pulassa. Lisäksi heidän mukaansa syynä osingon maksun keskeyttämisestä jatkuva yrityksen huono tulos voi olla myös merkki liikkeen johdon ongelmista.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että turvallista osingoa maksavat ne yritykset, jotka osaavat hoitaa liiketoimintaansa hyvin. Jos liiketoiminta on vahvaa, niin on myös helppoa maksaa osingoa. Lisäksi tällöin osingon maksusta ei ole liiketoiminnallisia ongelmia.

Viitteitä:

Laarni Bulan, Narayanan Subramanian ja Lloyd Tanlu (2007). When Are Dividend Omissions Good News?

DAVID J. DENIS ja IGOR OSOBOV (2007). Why Do Firms Pay Dividends? International Evidence on the Determinants of Dividend Policy

Kommentit

Comments powered by Disqus