Hyppää sisältöön

Muovi

Taistelu muovia vastaan on alkanut. Tai ainakin kertakäyttömuovia vastaan. Kun tekee kierroksen netin maailmassa löytää tämän uuden megatrendin jäljet nopeasti. Miten tämä eroaa muista ympäristönsuojelun megatrendeistä? Kun asiaa miettii tarkasti, niin tajuaa, että tämä on vain yksi monista ihmisen jätöksillään aiheuttamista ongelmista.

Mutta pohditaan tovi tätä kyseistä ongelmaa.

Pitkäikäinen muovisilppu on yksi meriympäristön monista uhkaajista. Vielä ei ainakaan ole ilmestynyt muovia syövää superbakteeria, joka louskuttaisi kaiken muovin merestä tyytyväisenä.

Hyviä toivomuksia voi esittää, kun katselee kuviaa epätoivoisista mereneläimistä, jotka ovat jääneet ihmisten roskien muodostamiin ansoihin. Olisi kuitenkin asioiden vähättelyä, jos sanoisi maailman ongelman olevan ainoastaan muovisilpun. Todellinen ongelmahan on, miten me ihmiset suhtaudumme ympäristöön ja miten me käyttäydymme.

On siis hyvä asia, että megatrendi taistelua muovia vastaan on alkanut.

Paitsi että tämä megatrendi on saanut isoja valtioita puuttumaan muovikassien käyttöön, niin se on luonut orastavaa teollisuuden alaa. Joillekin pakkausten kanssa jo toimiville yrityksille tämä tulee olemaan haaste - tai mahdollisuus. Esimerkiksi Suomalainen Huhtamäki tuottaa sekä muovipakkaustarpeita että paperipakkaustarpeita. Mielenkiinnolla seuraan, miten muovin käytön tulevaisuuden linjaukset vaikuttavat Huhtamäen toimintaan.

Kansainväliset Pakkausalan pörssiyritykset

Pakkausalalla pyörii lukuisia yrityksiä. Jopa Stora Enso, jonka itse miellän paperintuottajaksi, merkitään tilastoissa pakkausalan yritykseksi. Huhtamäki mainitsee mm Amcor limited ja International Paper Corporation jonkinlaisiksi kilpailijoiksi globaaleilla markkinoilla. Amcor on siinä mielessä kiinnostava yritys, että se on Australialainen yritys. Australia on lailla kieltänyt kertakäyttömuovipussit, joten Amcor saattaa olla esimerkin antaja tulevaisuudessa, miten pakkausala siirtyy toisenlaisiin materiaaleihin.

Koska suuria todella suuria nimekkäitä ja vaikutusvaltaisia kansainvälisiä tuottajia ei ole, vaan pakkausalalla on paljon pieniä toimijoita, niin asiakkaiden toiveet merkitsevät paljon. Hinta on tässä tapauksessa hyvin merkittävä seikka. Suuret tuottajat kykenevät tuottamaan suuria eriä kalliimpaa materiaa halvemmalla voluumiedun takia. Pienet tuottajat eivät tähän kykene. Jos muovia halvempaa materiaalia ei ole, niin onko ihmiskunta valmis käyttämään rahojaan kalliimpaa ratkaisuun.

Ihmiskunnan ainainen näkemys hintaan on: Etsi halvinta. Onko uskottavaa, että ihmiset itse alkaisivat ostaa kalliimpaa tuotetta, ellei heitä pakotettaisi siihen? Ehkä lyhytaikaisesti, mutta sukupolvilla on tapana unohtaa saadut opetukset. On optimistista olettaa, että jokin hetkellinen trendi olisi ikuinen. Eli itse en usko ihmisen muuttavan tapojaan - en edes vaikka ihmiskunta pakotettaisiin siihen.

Kertakäyttömuovista poistuminen

Muovin etu on ollut hinta. Toinen muovin etu on, että se ei rasita mm. metsiä. Paperituotteiden tuottaminen vaatii tietyn määrän puukutioita vuosittain. Siirtyminen kertakäyttömuovista kertakäyttöpaperituotteisiin olisi globaalisti haastava operaatio. Tai uskoisin sen olevan. Jo nyt metsien kaataminen koetaan maapallolla ongelmana. Yksi suurista megatrendeistä on metsien suojelu. Kaikki eivät hyväksyisi paperipusseihinkaan siirtymistä.

Paperikin on ongelma, vain toisella tavalla kuin muovi.

Vaikka nyt kaikki nostavat syyttävän sormensa muovia vastaan, niin onko kuitenkin niin, että oikea tapa olisi nostaa sormi ihmiskunnan omia tapoja vastaan. Jätteet eivät itsekseen siirry meriin.

Muovista poistuminen ei muuta kulutusta mitenkään. Me vain siirrämme vaikutukset toisaalle. Tuhoamme lisää metsiä tai tuhoamme lisää jotain muuta, jos saame itsemme irti muovista.

Kokonaisratkaisu

Kokonaistehokas keksintö olisi ihmiskunnan pelastaja. Ratkaisu ei nimittäin todennäköisesti ole jonkin asian kieltämisessä vaan siinä, että jollain tavalla saadaan kyseisen asian tuottavaksi toiminnaksi. Jos olemassa olisi olemassa laite, joka pystyisi käyttämään ihmisen tuottamia hiiliperäisiä jätteitä hyväkseen, ja jos olisi olemassa laite, joka pystyisi kerämään sekä hiilidioksiidia että muovijätettä, ja tekisi siitä rahanarvoista toimintaa, niin olisimme paljon lähempänä hienoa tulevaisuutta.

Kuulostaa utopististiselta.

Ehdottomasti. Ahneus on kuitenkin paras menetelmä pelastaa meidät. Ei ole uskottavaa, että tapojen muutokset tai hyvät neuvot kestävät pitkälle. Paras tapa on sijoittaa sellaisiin yrityksiin, jotka yrittävät tehdä rahaa käyttämällä ihmiskunnan jätöksiä hyväkseen. Näin itse ainakin kehoitan sijoittamaan kaikenmaailman hyviä ideoita pursuvia yrityksiä.

Tai mikä parasta, jokainen voi käyttää itse aikaa tällaisen tuottavan idean kehittämiseen ja toteuttaa se.

Tehkää rahaa ja pelastakaa samalla meidät!

Eli sijoittaminen kannattaa, mutta sijoita oikein.

Kommentit

Comments powered by Disqus