Hyppää sisältöön

Osinkosijoittamisen teoriaa

Suomalaista kirjallisuutta osinkosijoittamisesta on hämmentävä vähän. Muistan lukeneeni yhden kirjan, jonka aiheena oli jollain tasolla osinkosijoittaminen, joitakin vuosia sitten. En pitänyt kirjaa kovin hyvänä, enkä ala muistelemaan tässä teoksen nimeä.

Osakkeen arvoon sijoitamisesta on tehty montakin kirjaa. Joissakin kirjoissa yritetään epätoivoisesti todistaa, että osinkosijoittaminen on merkityksetöntä, kun puhutaan osakeiden ostosta ja myynnistä. Kirjoittajat jaksavat yleensä vedota miten ETF -ja indeksisijoitaminen on järkevää nimenomaan verotusteknisistä syistä, mutta unohtavat täysin, että osingon verotus on matalampi kuin tuottavan myyntitapahtuman verotus. Eli osinkosijoittaminen on kannattavampaa kuin myyntiin perustava sijoittaminen, koska osingon verotus on pienempi. Sitä onko indeksiin sijoittaminen järkevämpää ei voi kieltää eikä myöntää, sillä indeksejä on monenlaisia, ja kukin indeksi pitää todellisuudessa käydä kokonaisuudessaan läpi ennen kuin voi sanoa sen olevan mielekäämpi sijoituskohde kuin osinko. Eli sääntö osta indeksirahastoa, koska se uudelleen sijoittaa osingot ja tuotta verottomuuden takia paremmin - ei ole validi väite kaikissa indeksirahastoissa tai ETF:ssä. Voi olla että rahasto joutuu oikeasti maksamaan veroa osingosta ja voi olla että varat on sijoitettu osakkeisiin, joilla ei juuri ole osingoa. Väitän että on hyvinkin todennäköistä, että omat osinkosijoitukset tuottavat paremmin kuin rahaston uudelleen sijoitustapahtuma.

Maailmalla on osinkosijoittamisesta huomattavasti enemmän kirjoituksia kuin Suomessa, joten päätin kirjoittaa osinkosijoittamisesta omiani sekä muiden mielipiteitä. Luodaan kysymykset miksi, milloin ja miten.

Miksi kannattaa sijoitaa osingoihin?

Jokainen sijoittaja valitsee oman tyylinsä sijoittaa. Toisille sopii aktiivinen päivittäinen ostaminen ja myyminen. Toiset taas arvostavat passiivista indeksiin sijoitamista ja uskovat indeksin arvon nousevan vuosikymmenien mittaan.

Minun kaltaiseni henkilö vastaa kysymykseen miksi seuraavasti.

  • Koska en halua, että joku toinen sijoittaa puolestani osakkeisiin ja ottaa samalla osan minulle kuuluvasta tuotosta itselleen.
  • Koska en usko indeksirahastojen ja ETF:ien rakentuvan nimenomaan osinkotuoton keruuseen, vaan ne pyrkivät saamaan enemmän tai vähemmän tuottoa osakkeiden hinnan muutoksista.
  • Koska haluan säännöllisen rahatulon itselleni kuukausittain, ja mahdollisuuden uudelleen sijottaa saatuja rahojani itse määräämiini kohteisiin.

Yhteistä edellisille kohdille on itsenäisyys.

Jos osakkeiden sijoitusaika on vuosikymmeniä, niin on kohtalaisen typerää keskittyä osakkeisiin, jotka eivät jaa osinkoa. Suuren osinkomäärän avulla voi unohtaa sellaiset kysymykset kuin, miten paljon voin myydä osakkeita omaa elämääni varten. Hyvin sijoitettuja osinko-osakkeita ei tarvitse lainkaan myydä, vaan voiton voi ottaa puhtaasti osinkotuotosta.

Osinkosijoittajaksi kannattaa ryhtyä, jos haluaa seurata markkinoita ja silti pitää hieman passiivisemmasta otteesta salkun hoidossa. Eli ostaminen on tärkeämmässä osassa kuin myyminen. Mutta tämä ei merkitse, että myymisellä ei olisi merkitystä. Osinkosijoittaminen ei välttämättä ole osta ja pidä strategia.

Se Osinkosijoittamistapa, mitä tässä kuvaan tarkoittaa enemmän, että ostaisi itselleen vaikka asuntoa paloina vuokrattavaksi. Sen sijaan että maksaa pankille vuosia lainaa, ostaa asunnon pikku osina ja saa heti vuokraa jokaisesta palasta. Se onko ostos tehty asuntomarkkinoiden huippukautena vai laskukautena, ei ole tärkeätä. Myös hinta ei asunnon paloina ostamisessa ole ensisijaisen tärkeätä. Tärkeätä on tuotto. Hyvällä vuosien tuotolla voit sekä parantaa asunnon tilaa sekä elää mukavasti. Ja tärkeintä pelissä on, et joudu tässä variaatiossa maksamaan yhtiövastiketta, etkä osallistumaan talon liittyviin korjauskustannuksiin. Osinkosijoittaminen on pitkällä aikavälillä kannattavampaa kuin asuntosijoittaminen - jos ymmärtää, mitä tarkoittaa salkun hoitaminen.

Minun mielestäni osinkoihin kannattaa sijoittaa ja unohtaa kokonaan median lietsoman kurssien liike hypetyksen. Kurssien liike on toissijainen ilmiö, jolla ei ole mitään tekemistä säännöllisen tulon kanssa. Tässä pelissä vain yhtiön taloudellinen tila on merkittävä.

Mitä tarkoittaa Salkun painotus?

Salkun painottaminen on tapa päättää, miten suuri vaikutus yhtiöiden osakkeilla on salkun tuottoon. Painotus on suoraan sidottu osakkeen markkinahinnan suhteeseen salkun markkinahintaan.

\begin{equation*} OsakkeenPaino = \frac{OsakkeenMarkkinahinta}{SalkunMarkkinahinta} * 100 \end{equation*}

Painotusta hallitsemalla voidaan sekä kurssiin perustuvassa tuotossa että osingoon perustavassa tuotossa vaikuttaa salkun tehokkuuteen. Salkun tuoton säättämiseen on olemassa erilaisia tapoja, joista kaikki perustuvat tulevan tuoton ennustamiseen. Osingoon perustuvassa salkussa tulevan tuoton ennustaminen on siinä mielessä helppoa, että tuleva tuotto saadaan suoraan Historiallinen osingon määrästä per osake per vuosi eli viimeeksi maksetun osingon määrän avulla. On luonnollista, että tämä arvo on pelkkä arvaus ja tilalla voi käyttää vaikka ennustettua osinkotuottoa per vuosi

\begin{equation*} YhtiönOsinkoTuottoEnnuste = OsingonMaksumääräPerVuosi * Osakkeidenmäärä \end{equation*}

Kun kullekin yhtiölle on laskettu ennuste, voi painotusten muutoksilla tutkia, millainen on tehokkain salkku. Tässä voi käyttää erillaisia laskutapoja, mutta yksi on arvioida kunkin osakkeen painotuksen itsensä kohdalla arvoo 1 ja tämän jälkeen katsoa, miten paljon painotuksen muutos vaikuttaa tuottoon ja laskea saadut painotukset yhteen. Kaava on järjettömän yksinkertainen

\begin{equation*} (Yhtiö1Ennuste * PainotuksenMuutos1) + (Yhtiö2Ennuste * PainotuksenMuutos2) .... (YhtiöNEnnuste * PainotuksenMuutosN) \end{equation*}

Eli

\begin{equation*} \sum_{i=1}^n (ennuste_i * Painotus_i) \end{equation*}

Esimerkki: Yhtiö yhden painotusta lisätään 30%, osinko ennuste vuodelle on 30 euroa. 30 * 1.3 = 39 euroa on kasvuennuste painotuksen muutoksesta yhdelle yhtiölle.

Omassa salkussani on ylipainotettuna Corus Entertaiment, koska salkkua luodessa Coruksen osinkotuotto oli melkoinen. Ylipainotus oli tietoinen riski, joka perustui haluun saada salkun luontivaiheessa tukea kovasta osingosta. Haitana oli tietenkin myöhemmin ennustettava osinkotuoton lasku, mutta siinä vaiheessa olin jo ostanut pelkästään osinkotuotolla uuden yhtiön salkkuuni. Näin ollen uuden yhtiön osinkotuotto kompensoi tällä hetkellä Coruksen menetettyjä osinkotuloja.

Ylipainottaminen on aina riski. joka kannattaa ottaa vain todella pitkän harkinnan seurauksena. Tasainen painotus koko salkulle voi olla monessa tapauksessa paras valinta pitkän päälle.

Miten paljon kannattaa salkussa olla osakkeita.

Tehokkaiden markkinoiden suuri teoria puhuu ihanteelisesta noin 20 - 50 kappaleen salkusta. Tämä ihanteellisuus perustuu salkun niin sanottuun riskiin eli missä kohdassa yksittäisen yhtiön osakkeisiin liittyvä osakekohtainen riski on riittävän pieni, että yhtiökohtainen hinta-riski on pienemmillään. Isolla yhtiöiden määrällä salkussa kasvaa markkinariski ja yhtiöriski pienenee, pienellä yhtiöiden määrällä kasvaa yhtiöriski ja markkinariski laskee. Jostain kumman syystä Suomalainen kirjallisuus jaksaa jauhaa 20 kappaleen rajasta, joka kieltämättä on yhtiöriskin ja kurssien kannalta arvioituna ihan kohtalainen raja.

Kun sijoittaa osinkoon eikä hintaan, niin riski ei ole enää hinnassa, vaan siinä, että yhtiö lopettaa osingon maksun. Tässä tapauksessa voi pohtia, että jos yhtiöiden paino salkussa on yhtä suuri, kuinka hyväksyttävä tuoton kuukausittainen vähentyminen salkussa on? Itse olen vahvasti sitä mieltä, että yhtiöiden määrä salkussa on ainakin 50 kappaletta. Jos yhtiöitä on 50 ja niiden painotus salkussa on yhtä suuri, niin yhden yhtiön kohdalla, konkurssin tapahtuessa ja kurssin kadotessa menettää karkeasti 2% varoistaan. 100 yhtiön kohdalla vastaavassa tilanteessa menettää vain 1% varoistaan. Jos osinkotuotto vuodessa on yli 2%, niin kummassakin tapauksessa toipuminen katastrofista kestää korkeintaa vuoden - korkeammalla keskituotolla toipuminen ei kestä edes vuotta. Mutta luonnollisesti myös 20 osaketta tuo jo suojaa tasaisesti jakautuvassa salkussa. Osinkotuoton täytyy olla tällöin yli 5%.

Mitä tästä opimme? Osinkosijoittamisen kannalta on järkevämpää omistaa 50 yhtiötä kuin 20 yhtiötä. 50 yhtiön rajalla tappioriskin korjaantuminen salkussa on helppoa, jos sijoittaa vähintäin 2% osingoa tuottaviin yrityksiin, joita löytyy pilvin pimein maailmalta. Oletuksena luonnollisesti on, että alunperin ymmärsi tasaiseen jakaumaan salkussa tai, että vähintään pyrkii siihen.

Mutta tähän kysymykseen voi jokainen itse vastata miettimällä, miten suuren osan tuottopainoaan haluaa menettää kerralla. Suuressa määrässä yhtiöitä, joista per yhtiö on sijoittanut pienen määrän rahaa, tuoton lasku on huomattavasti pienempää kuin pienellä määrällä yhtiöitä. Lisäksi suuri salkku lähenee indeksiä, vaikka indeksin trendillä ei osinkotuotolla ole mitään merkitystä, niin halutessa siitä saa lisätuottoa. Itselläni tällä hetkellä salkussa on vain 30 osaketta, joista kaikki eivät ole osingon tuottajia, mutta aion edelleen nostaa yhtiöiden määrää salkussa. Olen joskus asettanut tavoiteekseni 70 yhtiötä - se on myös varmaan lopullinen osakemääräni salkussani joskus tulevaisuudessa.

Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan jos omistaa suuren määrän yhtiöitä salkussa, niin salkun kurssillinen tuotto ei enää riipu yksittäisestä yhtiöstä, vaan enemmänkin salkun seuraaman indeksin liikkumisesta. Eli mikäli kuitenkin haluaa etsiä yhtiöiden kursseista voittoja, niin silloin kannattaa pitäytyä 20 osakkeessa - sillä 70 osaketta salkussa takaa turvaa jopa yksittäisen yhtiön konkurssia vastaan, mutta vähentää merkittävästi mahdollisuutta saada yksittäisiä pikavoittoja.

Millaisen sijoitustrategian kannatta valita.

Osinkosijoittajalla on käytössään kaksi päästrategiaa. Itse kannatan korkeaa osinkotuottoa. Toisellainen sijoittaja uskoo kasvavan osinkotuottoon ja ostaa matalamman osinkotuoton yhtiöiden, joiden tuotto ja yhtiön 'arvo' kasvavat ajan mittaa. Strategian valinta perustuu täysin riskinsietoon.

Korkean osinkotuotonstrategia sisältää myös korkeaa riskiä, sillä aivan kaikki korkean osinkotuoton osakkeita ei kannata salkkuun poimia. Jokaiselle poiminnalle pitää olla peruste ja harkinta riskistä. Menetelmän ideana on uskoa, että haluaa hakea korkeaa tuottoa mahdollisemman nopeasti salkulleen - ja vaikka yhtiö laskisikin maksamansa osingon määrää, niin se kuitenkin pysyisi pitkään vähintään samalla tasolla kuin jos hakisi pelkästään kasvavaa osinkotuottoa itselleen.

Kasvavan osinkotuoton etsintä on riskittömämpää. Kohteet ovat yleensä suuria kansainvälisiä yrityksiä, joilla on vuodesta toiseen jonkinlainen liiketoiminnan kasvu. Osinkotuotto tässä menetelmässä ei aluksi ole korkea, mutta menetelmän idea onkin ajatella, että ehkä tulevaisuus tuo suuremmat voitot. Tämä menetelmä siis perustuu uskoon, ei tietämykseen, että todella osinkotuotto kasvaa. itse pidän tätä menetelmää oikeasti vain osakkeen arvoon sijoittamisena, jossa on mausteena osinkotuottoa.

Oikean menetelmän kannattaa siis sijoittaa oman riskinoton kykynsä verran, sekä oman aktiivisuutensa perusteella. Korkean osinkotuoton menetelmä on on aikaa vievämpi menetelmä kun kasvavan tuoton menetelmä.

Miksi?

Koska netti on täynnä esimerkkejä hyvistä toivonmukaan kasvavista osingotuottajista. Sen sijaan arvioita siitä, mitä heikkouksia on kussakin korkeaa osingoa maksavassa yrityksessä, niitä on paljon vaikeampi löytää. Arvion kannattaa tehdä itse. Jos haluat päästä helpolla, niin lista jossa on vaikka Microsoft, Intel tai vaikka T on tarkoitettu juuri sinulle.

Osingojen verotus.

Osinkoverotus Suomessa on normaalia myyntiveroa suotuisampi. Osingoa verotetaan 75% asti eli 25% osingosta on verotonta. Näin ollen Suomessa osingolla on todellisuudessa 22,5 % vero, joka tekee osingosta myyntituloa kannattavamman sijoitusmuodon.

Itse olen mieltynyt sijoittamaan ulkomaille, enkä Suomeen. Ulkomaille sijoitettaessa on oltava tietoinen Suomen ja yhtiön kotimaan mahdollisista verotusta koskevista sopimuksista. Jos sopimusta ei ole, tulee maan kohdalla vastaan 30% vero, johon voi joutua vielä maksamaan kyseisen maan osinkoon iskevän lähdeveron.

Verosopimus monessa tapauksessa tarkoittaa sitä, että maa ottaa sijoittajalta 15% lähdeveron (ei aina, mutta pääsääntöisesti). Tämän jälkeen Suomen verottaja ottaa jäljelle jäävän osan eli 7,5% veron eli hyvittää verotuksessa jo maksetun lähdeveron verran.

Suomella on useiden maiden kanssa verosopimus, joka periaatteessa mahdollistaa aivan normaalin 22.5% verotuksen osingolle. Mutta jotkut maat eivät aina 'huomaa', että sijoittaja on ulkomailta ja että häntä pitäisi kohdella verosopimuksien mukaisesti. Tällaisia esimerkki maita on esimerkiksi Ranska, joka kovalla kädellä ottaa lähdeveron osingosta - eikä rahaa saa kovin helpolla takaisin. Joistakin maista, jotka yliverottavat sijoittajaa, on mahdollista kohtalaisen helpolla saada rahat takaisin - esimerkkinä Saksa.

Itse olen sijoitusurallani oppinut, että seuraavat maat ovat osinkosijoittajalle turvallisia ja helppoja kohteita: USA, Kanada, Hollanti ja Australia. Näissä valtioissa kunnioitetaan verosopimuksia poikkeuksetta. Pienillä varauksilla voi sijoittaa Saksaan, jos on valmis hyväksymään sen, että aina verotus ei mene nappiin.

Milloin pitäisi ostaa?

Tämä on aika vaikea kysymys. Oikea vastaus on tietenkin, silloin kun kurssit ovat alhaalla ja osingot korkealla. Tehokkaiden markkinoiden mukaan korkojen noustessa yhtiöiden osakkeiden hinnoilla on tapana mennä alas ja osingotuottojen kasvaa näin ollen sijoittajille.

Pysyitkö kärryillä?

Jos indeksi lähtee laskutrendiin, niin yhtiöt eivät muuta mitenkään osinkopolitiikkaansa. Kurssin laskiessa Dividend Yield eli osinkotuotto nousee - eli osinkotuotot nousevat. Osakkeita siis kannattaa nimenomaan ostaa laskutrendin tullessa vastaan.

Toinen vastaus on, ostaa voi koska vain. Kun ostaa yhtiön osakkeita, pitää tietää mitä on ostamassa. Yhtiön menneisyys kertoo jotain, mutta oli yhtiö mikä vain, sen tulevaisuus on aina epäselvä. Yhtiön ulkoiset mittakaavat eivät tee sijoituksesta varmaa. Isokin yhtiö kaatuu siinä missä pieni. Taloustietoihin tutustumalla saa jonkinlaisen käsityksen yhtiöstä. Yhtiön toimialaan tutustuminen auttaa, mutta turvallisuutta saa siottaa rahaa monteen yhtiöön sen sijaan että isolla potilla ostaa yhtä. Mutta tässä kohtaa kannattaa muistaa tehokkaiden markkinoiden toteamus: sitä suuremman riskin ottaa, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet voittaa kerralla paljon.

Itse en osinkosijoittajana kuitenkaan pelaa liian isolla riskillä, vaan sijoitan mielummin suureen joukkoon riskisiä yhtiöitä vähän, ja täytän salkkuni monella yhtiöllä harvojen sijaan. Kuten edellä sanoin, itse uskon 70 yhtiön salkkuun enemmän kuin 20 yhtiön salkkuun.

Strategialla ei ole ostamisessa juuri merkitystä. Ostaessa pitää vain tietää, mitä on ostamassa - ja tietenkin strategia siltä osin siltikin liittyy asiaan, että ostaa oman strategiansa mukaisia osakkeita - eli tietää mitä ostaa.

Milloin pitäisi myydä.

Jos olet haetaan tuottoa osingon kasvamisella tyyppiä, niin myynti hetki varmaan on silloin, jos osinko ei enää kasvakkaan. Jos kurssi on hyvä, niin uudellen sijoitus toiseen ehkä paremmin kasvua tuovaan yhtiöön on paikallaan. Osingon kasvattamisstrategia on kuitenkin paljon enemmän osta ja pidä strategia kuin korkean osinkotuoton strategia.

Korkean osinkotuoton strategiassa osake kannattaa myydä silloin pois, kun siitä saatu mahdollinen tuotto on tehokasta myymisen avulla siirtää vielä paremmin tuottavaan korkean osinkotuoton osakkeeseen. Tai voi käyttää myös osamyynnin strategiaa, jolloin siirtää osan yhtiön osakkeen arvosta toisen yhtiön paremmin tuottavaan osakkeeseen. Ei kuitenkaan kannata hämääntyä. Tämä ei tarkoita sitä, että korkean osinkotuoton strategiassa oltaisiin koko ajan myymässä tai ostamassa. Tälle strategialle on usein todennäköistä, että ostetun yhtiön kurssi laskee edelleen. Jippo on siinä, että pitää vain arvata, milloin kurssi ei laske liikaa. Koko ajan osakkeiden myyminen ei ole mielekästä, mutta osake kannattaa myydä, jos myynnin avulla voi saada enemmän osinkotuottoa muualta. Tämä strategia vaatii hieman suurempaa salkun hoitoa kuin kasvavan tuoton strategia.

Millaisiin yhtiöihin kannattaa sijoittaa, jos haluaa minimoida riskit.

Yhdistelmä seuraavista 'turvallisen' yrityksen näkökohdista, tuo suhteellisen matalan riskin.

  • Sanotaan että jos yhtiöllä ei ole viiteen vuoteen ollut tappiollista vuotta, niin se on suhteellisen turvallinen.
  • Sanotaan myös, että jos yhtiöllä ei ole velkaa (tai quick ration korkea (yli 4)) tai sen ROE-tunnusluku on korkea (yli 15%), niin yhtiö voi olla turvallinen yhtiö - ROE on laskettavissa seuraavasta kaavasta:
\begin{equation*} \frac{Netto_Tuotto}{Oma_Pääoma_Keskiarvo} \end{equation*}
  • Joidenkin mielestä alle 6% osingoa jakavat yhtiöt ovat turvallisia. Nämä eivät laita rahojaan turhaan osingoon. Mainittakoon, että itse harrastan 6 - 12 % osingoa jakavia yrityksiä. Ja voin todeta, että jos pitää vakaasta kurssimuodostuksesta, niin silloin kannattaa pysyä osinkotuoton linjalla eli alle 6% osakkeissa.
  • Jos yhtiö maksaa yli 50% tuotostaan osinkoihin, niin se ei välttämättä ole terveellistä. Tähän sääntöön on heti mainittavat poikkeukset. REIT-paperit on lain mukaan velvoitettu maksamaan suuren määrän tuotostaan osinkoina monessa maassa.
  • Ja tietenkin yhtiö tulkitaan turvalliseksi, jos sen osingojen määrä on vuosia kasvanut samaan tahtiin tuloksen kanssa.

Itse en perusta käsitteeseen turvallinen kovinkaan paljon, mutta ymmärrän, että on ihmisiä, joille turvallisuus on ennen kaikkea.

Itse uskon, että osinkotuottorajauskohta on turha, mikäli salkun hajautus on riittävän suuri.

Missä pörssissä kannattaa harrastaan osinkosijoittamista?

Osinkosijoitaminen on kansainvälistä peliä. Osinkosijoittaja sijoittaa moniin pörsseihin, sillä osinkojen jakotavat vaihtelevat maittain. Hajauttamalla useaan pörssiin kykenee saamaan osingoa vuoden ajasta riippumatta. Eli Suomen pörssissä jankattu äärimmäisen huvittava sana: Osinkokevät - menettää merkityksensä.

Hyvä tavoite osinkotuotossa on saada osinkoa vuoden jokaisen kuukautena. Unelma tavoite olisi saada osingoa vuoden jokaisena päivänä - paitsi viikonloppuina. Periaatteessa mahdollista, mutta hieman kallis tavoite, uskoisin. Eli tärkeämpää kuin miettiä, mikä pörssi olisi paras paikka sijoittaa, on miettiä, että millaista välittäjää käyttää. Suomalaiset välittäjät ovat kalliita hyvin pitkälle Suomen arvonosuusjärjestelmän että välittäjien ahneuden takia. Monopolisoituminen on Suomen pahimpia ongelmia. Suomessa on aivan liikaa sallittuja piilomonopoleja, jotka nostavat mm välittäjien hintatasoa. Koska osalle Suomen politikoista käsite kannattava osakesäästäminen on jollain tavalla kirosana, niin asiaan ei todennäköisesti tule muutosta.

Millainen on hyvä välittäjä.

Hyvä välittäjä on halpa ja luotettava. Välityshinnat, jotka ylittävät 6 euroa, ovat jo kalliita. Välittäjä on myös kallis jos välityshinnat ovat alle 6 euroa, mutta niiden päälle on laitettu korkea säilysmaksu - joka voi liittyä esimerkiksi kalliiseen arvonosuusjärjestelmään, joka on monopolisoitu kansainväliselle yhtiölle. (Viittaan ehkä euroclearing nimiseen yhtiöön. Käytä hakukonetta, jos et tiedä mistä on kysymys.)

Hyviä linkkejä lukea.

Osinkosijoittamisesta on kirjoitettu paljon. Jos haluaa vertailla omia mielipiteitäni noihin lähteisiin, niin tässä joitakin internet lähteitä. Kyllä, lähinnä USA ja Kanadan markkinoille tähtääviä, mutta kuka nyt haluaisikaan sijoittaa heikonlaisiin osinkomarkkinoille.

https://www.thebalance.com/the-ultimate-guide-to-dividends-and-dividend-investing-357453

https://www.suredividend.com/8-rules-dividend-investing/

https://www.investopedia.com/university/introduction-to-dividends/investing-in-dividend-stocks.asp

https://www.dividendmonk.com/

https://www.dividendgrowthinvestor.com/

https://www.thedividendguyblog.com/

Kommentit

Comments powered by Disqus