Hyppää sisältöön

Osinkosijoittajan maailma

/galleries/overtailua/tahtia.png

Näin kerran eräällä blogisivustolla kuvan, jossa yritettiin todistaa, miten paljon tehokkaampaa indeksirahastosijoittaminen on kuin osinkosijoittaminen. Katselin kuvaa ja minulla oli olo, että se oli huvittavin raapustus, jonka olen nähnyt. Kuvasta ei mitenkään käynyt ilmi, mihin faktaan se oikeasti voisi perustua.

Itse en ala todistelemaan oman suuntaukseni, eli osinkosijoittamisen paremmuuttaa indeksirahastosijoittamiseen verrattuna. Käytän mielummin hetken näiden kahden suuntauksen vertailuun. Jokainen voi päättää, mikä on se oma rakas suuntauksensa. Minulle ei ole tärkeätä käännyttää kaikki ihmiset uskomaan osingon keräämisen paremuuteen.

Indeksirahastosijoittaminen - hyvä ja huonot puolet.

Jos vertaillaan osinkosijoittamista eli omaehtoista osakkeiden ostamista rahastosijoittamiseen, on helppoa huomata, mitkä ovat rahaston vahvuudet.

/galleries/overtailua/indeksi.png

Indeksirahaston vahvuudet

  • Yksinkertaisuus. Ostamalla indeksirahastoa pääsee nopeasti kiinni hajautukseen.
  • Ajan säästäminen. Sijoittajan ei tarvitse perehtyä erillisiin osakkeisiin, vaan voi luottaa indeksin liikeeseen.
  • Vuosikymmenien sisällä indeksirahasto hyvin todennäköisesti tuotaa voittoa.
  • Toiminta perustuu passiiviseen indeksin seuraamiseen. Ei tunteita eikä dramatiikkaa. Ei hermoilua kuin laskusuuntausten aikana.

Edelliset kohdat sopivat myös aktiivisiin rahastoihin. Ainoa ero indeksirahastojen ja aktiivisten rahastojen välillä on kulujen ero. Joidenkin tutkimusten perusteella aktiivirahastot saattavat kuitenkin tuottaa paremmin kuin indeksirahastot, elleivät satu olemaan piiloindeksirahastoja, eli kalliimmalla hinnalla pyöriviä indeksirahastoja.

/galleries/overtailua/kasvot.png

Indeksirahaston heikkoudet

Heikkouksista voikin sitten kirjoittaa paljon enemmän. Yllä olevia ranskalaisia viivoja ja niiden merkitystä ei kannata vähätellä. Tämä hieman laajempi kuvaus muista ominaisuuksista voisi myös olla ranskalaisilla viivoilla vedetty lista. Yksinkertaisuus ja ajan säästäminen ovat jo itsessään erittäin indeksisalkkua puoltavia seikkoja.

Monissa teksteissä puhutaan vähintään europpalaisten rahastojen kohdalla suuresta ja ihmeellisestä osinkojen uudelleen sijoittamisesta. Kyllä, rahastot voivat uudelleen sijoittaa osingot. Tämä on tietenkin hienoa, mutta kysymys kuuluu kuinka paljon indeksin rahastot oikeasti tuottavat osingoa - ja miten rahat uudelleen sijoitettaan. Uudelleen sijoitus välttää verotuksen, mutta indeksirahaston tavoite on tuottaa arvon nousua omistajilleen, joten todennäköisempää on, että indeksi sisältää matala osinkotuoton papereita. Viisas osinkosijoittaja pystyy saamaan verojen kanssakin helpollakin paremman osinkotuoton kuin veroja kiertävä indeksisijoittaja. Hyvin harva uudelleen sijoittava rahasto kertoo, mikä on rahaston osinkotuotto. Tuoton joutuu itse arvelemaan katsomalla rahaston omistuslistaa ja arvelemalla, millä hinnalla osakkeet on ostettu sisään.

Veronkierron tuottoisuus perustuu siis vain puhtaaseen uskomukseen, ei todelliseen mitattuun tietoon. Vain rahasto tietää, mikä on totuus.

Edelliset kaksi kappaletta valaisivatkin yhtä indeksirahastojen ongelmaa. Jotta löytää oikeasti hyvän rahaston, pitää sitä etsiä. Indeksirahastoa valitessa joutuukin jonkin verran käyttämään aikaa, ja tutustumaan asioihin - ellei sitten vain halua syöksyä peliin sen kummempaa pohtimatta. Useimmat tekevät näin. Heille riittää uskominen indeksirahaston paremmuuteen.

Indeksirahastojen vahvuus verrattuna aktiivirahastoihin on kuitenkin, että rahastossa vaihtuvuus on vähäistä. Kun tutkii indeksirahaston omistuslistaa, niin oikean rahaston löytymisen jälkeen tietää, että suuria muutoksia ei tule vuosiin tapahtumaan.

Verrattuna osinkosijoittamiseen, indeksirahastot ovat kalliimpia. Kauppakulut osinkosalkussa ovat pienemmät kuin indeksirahaston kulut - ja lisäksi hyvän osinkosalkun osinkotuotto leikkaa kuluja tehokkaasti. Indeksisalkun kulut eivät katoa minnekkään, ne on sisäänleivottu NAViin.

/galleries/overtailua/osinko.png

Kuukausipohjainen osinkosijoittaminen - heikkoudet ja vahvuudet

Kuukausipohjainen osinkosijoittaminen tarkoittaa sijoittaminen kansainvälisesti. Eri maissa on erilaisia käytäntöjä osinkojen jaon suhteen. Oikealla osakepoiminnalla voi saada vuoden jokaisena kuukauten osinkoa vaivatta.

Osinkosijoittamisen heikkoudet.

1) Osinkosijoittajan jatkuvana vaarana on yhtiön päätös lopettaa osingon maksu. Omasta mielestäni tämä riski on syynä siihen, miksi osinkosijoitajan on syytä hajauttaa salkkuaan laajasti. Tavallisesti alan kirjallisuudessa puhutaan 20 osakkeen salkun olevan riittävä - arvosijoittajan hajautus. Luulisin että tähän liittyy toteamus luotettavasta osakkeesta. Jos osinkosalkun hajauttaa suurempaan määrän kuin 20 ja pyrkimyksenä on saada kohtalaisen stabiili kuukausipohjainen korkeatuottoinen osakevirta itselleen, niin stabillisuus merkitsee suurempaa osakepohjaa. Sitä pienempi vastuu yhdellä yhtiöllä on salkun osinkotuotossa kuukauden sisällä, sitä varmempi on, että salkun kuukausituotto ei merkittävästi heilahda, jos jokin yhtiöistä lopettaa osingonmaksun.

Minulla ei ole mateemaattista pohjaa väiteelleni, vain oma kokemukseni.

2) Korkean osinkotuoton osakkeet voivat olla merkki yhtiön toiminnassa olevista riskeistä, joten tällaisen ostamisessa on aina pysähdyttävä hetkeksi pohtimaan omia riskirajojaan. Toisaalta matalan osinkotuoton osakkeet eivät välttämättä tuota edes inflaation voittavaa tuottoa - niissä toive keksittyykin enemmän arvotuottoon. Osinkosijoittaminen siis vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin normaali sinne sun tänne sijoittaminen.

3) Osinkosijoittajan on ymmärrettävä, että sijoittaa osinkoon, eli osakkeen arvon romahdus ei saa häiritä. Tärkeintä on kuukausituotto. Jos rakastaa enemmän muuttumatonta rahan arvoa, niin ehkä sijoittaminen ei ole tarkoittettu tällaiselle henkilölle. Jos tykkää tujottaa kurssia päivät pitkät, voi menettää hermonsa, kun tujottaa romahtavia kursseja. Korkeatuottoisten yhtiöiden kurssit menevät alas ja usein.

4) Maltti on valttia. Osinkosijoittajan kannattaa laittaa rahaa pienissä määrin kerralla markkinoille. Hiljaa kerätty tuotto on turvallisempaa kuin nopeasti kerätty. Tässä sijoitusmuodossa on vaarana, että rynnii liian nopeasti markkinoille, eikä osaa odottaa.

  1. Osingosta joutuu maksamaan veroa.

6) Ajoittain joutuu miettimään joidenkin osakkeiden myyntiä. Jos sijoittaa korkeaan osinkotuottoon, niin on hyvin todennäköistä, että salkussa on lopulta paperi, jonka osinko on laskenut. Tällainen paperi kannattaa myydä pois, ja vaihtaa korkeampi tuottoiseen. Ongelmana on, että paperin arvo on laskenut, joten ongelmana on kysymys, ottaako tappiota vai odottaako vaikuttaako paperin osingon lasku paperin arvostukseen. Tällaisina hetkinä salkun osinkotuotolla on tapana laskea, jos kohde oli suuri sijoitus tai ei juurikaan, jos kohde oli pieni sijoitus.

7) Yllättävät verotuskäytännöt. Jos sijoittaa Suomen ulkopuolelle, niin kannattaa harkita, minkä valtion osakkeisiin sijoittaa - ja tätä pitää harkita jopa pörssistä riippumatta - esimerkkinä Seagate Nasdagin pörssissä (Irlanti). Eri valtiolla on erillaiset verotuskäytännöt ja Suomen valtio verottaa osinkoa erillä tavalla valtiosta riippuen. Kannattaa tutustua olemassa oleviin verotustapoihin. Noin tiivistäen todeten turvallisia valtioita ensi sijoittajalle ovat USA ja Kanada ja euroopan valtioista Hollanti ja Irlanti ETF:ien osalta. Idästäkin löytyy verotuksellisesti hyviä kohteia, kun tutustuu ensin verotuskäytäntöihin ja ennen muuta uskaltaa mennä horjahteleville markkoinoille.

Osinkosijoittaminen vahvuudet.

1) Kun indeksit kulkevat alaspäin, osinkotuotot yleensä nousevat - Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön osakkeen hinnan laskiessa suhteelinen osingon määrä osaketta kohti nousee. Jos ostaa laskevaa kurssia, saa koko ajan parempaa osingoa ostetuille osakkeille. Negatiivista on, että jos on ostanut osakkeita korkeaan hintaan, niin niiden osinkotuotto ei muutu. Vain uusien osakkeiden tuotto kasvaa.

2) Osinkosalkku ei seuraa pääindeksiä orjallisesti. Laskukausina paperit, joilla on korkea osinko, ovat kurssi arvostukseltaan usein matalammalla, joten niiden arvo ei välttämättä laske yhtä paljon kuin indeksin arvo. Tässä kannattaa huomioida sana välttämättä. Salku käyttäytyy kuten siinä olevat paperit käyttäytyvät, joten koskaan ei voi sanoa, että jokin asia on varma, tuntematta oikeaa paperien kompinaatiota.

2) Pitkällä aikavälillä (tarkoittaa vähintäin 10 vuotta), mikäli salkussa hajautus pitää tuoton hyvänä, salkkun omistus todennäköisesti tuplaantuu, vaikka olisi tapahtunut minkälaista kurssiliikettä.

3) Pitkäaikaisen säästämisen aikana voi tapahtua vaikka mitä. Mutta jos salkussa on riittävästi papereita hajautettuina, osinkotuottoa voi kerätä salkusta ilman, että vaikuttaa salkun allokaatioon mitenkään.

4) Uudelleen sijoittamalla osinkotuottoa salkkuun, nostaa salkun osakemäärää ja parantaa salkun arvoa suhteessa alkuperäiseen sijoitukseen. On todennäköistä, että salkun arvo alkaa lopulta kohoamaan ja salkusta saa lopulta myös arvovoittoa.

Rahastot ja osinko.

Jos mietitään passiivirahastojen mahdollista osinkotuottoa vastaan aktiivirahastojen mahdollista osinkotuottoa, niin maailmalla tällä hetkellä parhaat osinkotuotot saadaan aktiivisista rahastoista. Joissakin lähinnä synteettisissä ETF-papereissa saattaa olla osinkotuotto yli 5 prosentin, mutta muissa passiivisluoteisissa rahastoissa se pääsääntöisesti on matala. Tämä fakta perustuu indeksityyppisten rahastojen ongelmasta sijoittaa oikeaan aikaan osakkeisiin - ja mahdollisuudesta valita aikaa yleensäkään. Ehkä tulevaisuudessa jonkin robottisijoittaja voi muuttaa asian, mutta itse en vielä ole huomannut passiivista rahastoa, jolla näin olisi. Tietenkin ns. osinkopaperi-indeksiä, jossa kaikkien paperien osinkotuotto olisi merkittävä, ei ole olemassakaan. Ainakaan tietääkseni.

Aktiivisten rahastojen joukossa silmiin pistävämpiä osingon maksajia ovat Close-End-Fund rahastot. Näiden rahastojen korkea osinkotuotot perustuvat optioilla ja muilla johdannaisilla pelaamisesta. Kun tietää, miten rahaa voi käyttää hyväkseen, tuloskin voi olla hyvä - ja riski myös korkea. Etsittäessä korkeaa osinko rahastojen ryhmästä, kannattaakin kääntää katseensa aina CEF-paperien puolelle. En siis lainkaan hämmentyisi jos olisi olemassa jokin aktiivinen ns. tavallainen rahasto maailmassa, jolla voisi olla tehokas uudelleen osakkeiden sijoitusohjelma. Jos tällainen on olemassa pasiivisten rahastojen, esimerkiksi indeksirahastojen joukossa - olen äärimmäisen hämmästynyt.

Mutta positiiviset yllätykset ovat mukavia.

Joukkovelkakirja vs Osinkosalkku

Korkojen noustessa on aina hyvä miettiä, onko joukkovelkakirja salkku parempi kuin osinkosalkku. Joukkovelkakirjoja on monenlaisia. Ikuisilla jvk-papereilla maksetaan melko pitkään vain korkoja, mutta usein nämä korot ovat matalia ja voi olla, että turvaa etsivä sijoittaja löytää turvallisemman pankkitilin lopulta kuin ikuisen jvk:n. Jvk-paperien arvot normaalisti laskevat korkojen noustessa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jvk-papereihin kannattaa sijoittaa korkean koron tullessaa huipentumapisteeseen. Tällöin vanhat jvk-paperit ovat halvimmillaan ja saatavana on uusia, joissa on korkeat korot.

Osinkosalkku voittaa jvk-paperit lähinnä sen takia, että osingoa voi kerätä välittämättä korkojen tasosta. On totta, että korkeat korot voivat laskea yhtiöiden osingotuottoa, koska korot vaikuttavat tulokseen - mutta osingojen verotus ainakin Suomessa on matalampi kuin korkojen verotus.

Jvk-papereissa sijoituksen kohteena on paljon hyviä puolia, joten matalampaa kurssiriskiä kaipaaville, ne saattavat olla hyvä kohde.

Kommentit

Comments powered by Disqus