Hyppää sisältöön

Pohjois-Amerikkalaisia huippulukemia

Kaikkien negatiivisten uutisten ja median jankkaamisen keskellä, miten Trumpin lausunnot vain vievät pörssiä huonompaan suuntaan, Down Jones saavutti 28000 pisteen rajapyykin. Tällekin tapahtumalle keksittiin joku tämän hetken tilanteeseen sopiva varma syy - vaikka todellisuudessa nousu trendi on pitkän kantaman tapahtuma, eikä siihen todellakaan liity 'nyt juuri tilannetta' kuin vain pinnan verran.

Syyt löytyvät yleensä monien muiden olemassa olevien trendien rakenteesta, ei siitä, mitä sijoittajat nimenomaan nyt ajattelevat.

2007-2019.

Finansikriisistä on jokunen vuosi. Jonkun guru kirjoitusten mukaan todellisia kurssiromahduksia tapahtuu kymmenestä kolmenkymmenen vuoden välein. Eli sellaisia, mitkä saavat pörssissä istuvan meklarin haukovan hengeä tujottaessaan, miten hinnat syöksyvät alas. Eli olemme siis nyt astuneet oikeasti finanssikriisin jälkeen harmaalle vyöhykkeelle, jossa voi tapahtua mitä vaan.

Meillä on tällä hetkellä menossa kevyt kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Huomaamaton pieni kauppasota Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Sekä iso joukko erillaisia kauppasaartoja ja kaupan esteitä. Menneet vuodet ovat olleet yhtä lailla vastaavia ilmiöitä täynnä, eivätkä nuo tapahtumat ole juurikaan vaikuttaneet pörssin kulkuun. Omasta mielestäni pörssi tujottaa vain sitä, miten yhtiöiden taseet ovat kulkeneet tai miten muut sijoittajat laittavat rahaa vedon lyöntiin. Se mitä valtiot tekevät ei varsinaisesti näy pörssissä ennen kuin tapahtumilla oikeasti on merkitystä yritysten tuloksiin.

Eli odotettavissa on edelleen pörssin kurssien nousua - joka muuten on jatkun paljon pidempään kuin kymmenen vuotta, jos katsotaan suurien indeksien historiaa. Jopa finanssikriisi oli yksi kevyt aalto liike matkalla yhä ylemmäs. Ei kannata verrata kotimaista Suomen pikkuriikkistä pörssiä maailman suurimpiin pörsseihin, joilla oikeasti on vain yksi suunta.

Kuten eräs sijoittaja joskus sanoi, pörssikurssit ovat aina nousseet siitä huolimatta millainen kriisi on hetkellisesti ollut. On siis toistaiseksi melkoista optimismia uskoa, että tulee sellainen alas tulo, joka nollaisi nousutrendin. Sillä alas pitäisi tulla niin syvälle, että suurin osa maailman yrityksistä menisi konkurssiin. Näin voi tapahtuakin joku päivä, mikäli maailma ympärillämme kaatuu. Mutta en usko niin tapahtuvan seuraavaan kymmeneen vuoteen. Ja ehkä en ole edes näkemässä tuota tapahtumaa. Toivon mukaan ennen tuota tapahtumaa ihmiskunnalla on vihdoin se sateliittiplaneetta kiertoradalla, joka varmistaa matkaamme jonnekin muualle.

Finansikriisin jälkeen yhdysvaltojen markkinoilla on ollut kaikkein aikojen hienoin pörssinousu. Pitäisikö kriisejä olla useammin?

Pohjois-Amerikan finanssiongelmat

Pohjois-Amerikan finanssikriisit 1900 luvulla alkoivat 1901 talouden taantumasta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin 1920 iski uusi taantuma ensimmäisen maailmansodan päätyttyä ja 1920 luku päättyi kuuluisaan wall streetin romahdukseen. Tämän jälkeen oli tietenkin toisen maailmasodan ongelmat, mutta varsinaiseksi ongelmaksi lasketaan vasta öljykriisi 1970 luvulla. 1980 luvun lopussa oli kuuluisa musta maanantai (lokakuun 19 päivä 1987), jolloin kurssit romahtivat äkkiarvaamattomasti melkoisesti. 1986 - 1995 yhdysvalloissa oli kuuluisa talletus- ja lainakriisi, jossa valtion luoma S&L järjestelmä käytännössä romahti aiheuttaen pankkikriisin. (Mielenkiintoista tässä on se, että kyseinen kriisi ei näy lainkaan pörssin kehityksessä.) Tämän jälkeen seuraava merkittävä tapahtuma oli 2007 alkanut finanssikriisi, joka kuten talletus- ja lainakriisi, iski voimakkaasti maailman talouteen.

Mutta miten nämä ongelmat ovat oikeasti vaikuttaneet esimerkiksi S&P 500 indeksiin.

/galleries/indeksihistoria/SP500.png

Finanssikriisi näkyy selvästi hetkellisenä aaltona. Tässä kohtaa on kuitenkin ymmärrettävä, mitä tarkoittaa osakeindeksi. Osakeindeksi on muuttuva kokoelma yrityksiä, jotka kuvaavat jotain asiaa jollakin hetkellä luonteenomaisesti. Indeksin kokonaisuus muuttuu vuosien mittaa - eli vaikka indeksi pysyy samana, niin siinä olevat yritykset eivät pysy samoina. Näin ollen indeksi voi kuvastaa hieman erillätavalla todellisuutta eri hetkinä riippuen siitä, mitä yhtiöitä indeksiin on poimittu. Iso indeksi kuitenkin noin periaatteessa kuvastaa kohtalaisen hyvin osakemarkkinoiden suuntauksia. Ja sitä isompi indeksi on, sitä varmemmin se kuvastaa todellisuutta. Sitä pienempi indeksi sen varmempaa on, että sen tulos voi sisältää jonkinlaista manipulaatiota tai virhettä suuntaan jos toiseen.

Mutta käyrältä voi nähdä kuitenkin kaikki ne mainitsemattomat pienemmän kriisit, jotka ovat iskeneet yhdysvaltojen talouteen vuosien kuluessa. Jossain bloggauksessani esitin myös toisen kaavion, jossa näkyi inflaatio suhteessa osakekurssit. On hämmentävää kuinka paljon yhtäläisyyksiä käyrällä ja ilmiöllä nimeltä inflaatio on. Sinänsä vaikka ilmiöillä on jonkinasteinen korrelaatio, niin korreloiva tekijä voi olla ympäristö eikä käyrien yhteneväisyydellä ole suoraan kytköstä toisiinsa.

Pohjois-Amerikan eläke/koulumaksut.

Pohjois-Amerikassa ihmisten tulevaisuus rakentuu paljon enemmän pörssin liikkeiden varaan kuin vaikka Suomessa. Koska rapakon takana ei ole olemassa yhtä hyvää eläkejärjestelmää kuin täällä, niin ihmisten käytännössä pitää kehitellä itselleen jonkin muun turvan vanhuutta varten tai säästötavan lasten kalliita koulumaksuja varten. Rahastot, suorat pörssisijoitukset ynnä vastaavat ovat yksi merkittäävä rahan varastointitapa USA:ssa nyt kun korot ovat suhteelisen matalia myös siellä. Ja kuten kaikkialla muuallaki maailmassa, pohjois-Amerikassa ollaan hyvin adaptoituneita omiin osakemarkkinoihin.

Olen paljon pohtinut vaikuutaako pohjois-Amerikkalainen säästötapa nostavasti osakeindeksien trendiin paikallisissa pörsseissä. Jos ihmisten tulevaisuuden säästöjen kehitys perustuu nouseviin kursseihin, niin eivätkö ihmisten käyttäytymiset noilla markkinoilla juuri pitäisi yhdessä inflaation kanssa huolen, että kurssit kulkevat herkemmin ylöspäin kuin alaspäin? Tietenkin trendeihin vaikuttaa paljon, kuinka paljon rahan massaa on liikkeellä ja kuinka innostunutta se on sijoittamaan. Jos sijoitaminen koko ajan on innostunutta ja sijoittamisentrendi uskoo jatkuvaan kurssinousuun, niin sijoittaminen kohdistuu myös heikommin pärjääviin yrityksiin, koska voihan olla, että arvo voittoa tulee niistä tulevaisuudesta enemmän. Pörssikurssit ovat aina kiinni siitä, millä tavat ihmiset omassa päässään arvottavat yritystä tai ovat vain valmiita sijoittamaan yleensä. Kannattaa muistaa, että Rahastot pyrkivät saavuttamaan voittoa ja voittoa saavutetaan vain nousevien kurssien avulla. Jokaisen sijoittajan pitää ymmärtää, että osakkeen arvo ei perustu itseasiassa mitenkään yrityksen toimintaan suoraan. Ihmiset arvioivat omassa mielessään osakkeen kurssia joidenkin yritykseen liittyvien tekijöiden perusteella ja tämän suodattimen kautta muodostuu todellisuudessa yrityksen osakkeen kurssi. Jos koko kansakunta haluaa sisimmässään, että pörssin kurssit ovat nousutrendillä, niin ne varmasti ovat ikuisesti nousutrendillä ihan riippumatta siitä, mikä oikea taloudellinen sykli.

Siis millä tavalla pohjois-Amerikassa eläkkeiden kerryttäminen, koulumaksut tai mikä tahansa taloudellinen varautuminen vaikuttaa pörssin liikkeisiin? Tuohon kysymykseen olisi paljon mielenkiintoisampaa saada vastaus kuin pohtia, mitä pörssissä juuri tänään tapahtui. Toki tuossakin kysymyksessä kannattaa muistaa, että pelko yritysten toiminnan päättymisestä, on ratkaisevassa osassa kurssin kehityksessä, kun osakkeita ostetaan ja myydään. Lisäksi keinottelijat aiheuttavat koko ajan turbulenssia markkinoilla. Mutta vaikuttaako pitkällä aikavälillä paine osakkeiden arvon nousun suhteen siihen, että osakkeiden arvot oikeasti nousevat?

Onko sijoittamisen kultturilla ja yhteiskunnan toiminnan periaatteilla merkitystä pörssin pitkä aikaistrendien liikkeisiin?

Tämä olisi mielenkiintoinen tutkimuksen aihe - jonka mielelläni tekisin, jos siihen olisi valtava rahaoitus. Mutta elämässä on paljon kysymyksiä, joihin ei ainakaan itse voi alkaa etsimään vastauksia.

Ylempänä olevasta käyrästä näkee kuitenkin yhden varman seikan. S&P voi kulkea kokonaisen vuosikymmenen alaspäin ilman ongelmaa, ennen kuin taas suuntaa ylöspäin. Ihmisten suhtautumisella asioihin on merkitystä, mutta onko alaspäin menevä pitkäaikaistrendi kuitenkin todiste koko äsken kirjoittamani ajastusrakennetta vastaan? Onko omistettavan rahan määrällä enemmän merkitystä trendin suutauksiin kuin ihmisten ajattelutavoilla? Eli jos vain ei ole rahaa sijoitaa, niin vaikka ajattelisi kuinka positiivisesti, niin jättää sijoittamatta pörssiin. Vai onko kyse kuitenkin vaihtoehtoisesta sijoitustavasta, joka on kilpaillut laskutrendin aikana - eli pankkikorosta? Edelleen olen sitä mieltä, että syvempi syventyminen tähän kysymykseen olisi mielenkiintoista.

Kommentit

Comments powered by Disqus