Hyppää sisältöön

Salkun riskit

/galleries/Riskimittarit/Riskimittarit.png

On ollut Strategipohdintaa ja kuukausi arviota. Salkkua on hyvä miettiä myös riskin kannalta. Salkun riskin mittaamiseen on lukuisa joukko eri tapoja. Vaikka henkilökohtaisesti pidän itseäni riskisijoittajana, niin todellisuudessa riskini on tällä hetkellä suhteelisen pieni. Tiedän paperieni hintahaarukan olevan melkoisen laaja - enkä omista kovin suosittuja papereita. Joistakin omistamistani yhtiöstä sanotaan jopa, että ne ovat kuolevan alan yhtiötä. Mutta tarkastellaan asioita faktojen kannalta.

Seuraavaksi joitakin seikkoja, joilla mittaan omaa riskiäni ja salkun tilannetta. Ensimmäisenä kysymys, jonka olen muutaman kerran tehnyt itselleni luettuani muiden tekstejä netin syövereissä.

Mikä on kuoleva ala?

Kun miettii salkun riskejä, on hyvä aina miettiä omistamansa yrityksen tulevaisuutta. Mielestäni yritys on riskipohjainen, jos sen liiketoiminta perustuu vain yhdelle asialle. Jos vaikka tehdas tuottaisi ainoastaan tietyn kokoisia suksia kilimanzarolla hiihtämiseen, niin en todennäköisesti ostaisi kyseisen yrityksen osakkeita. Samanlainen esimerkki pätee yritykseen, jonka ainoa tuoton lähde olisi esimerkiksi kullan kaivaminen tietyltä alueelta. Yrityksen tulos voi pitkään olla hyvä, mutta mitä tapahtuu, kun kulta loppuu, eikä yritys ole laajentunut minnekään muualle?

Kuoleva ala on aina hyvin spesifiselle alueelle keskittynyttä toimintaa.

Todellisuudessa näitä hyvin spesifisiä toimijoita on vähän. Yritykset pyrkivät aina laajentamaan liiketoimintaansa alueille, mistä saavat tulosta. Henkilökohtaisesti en usko että jokin yritys on kuolevan alan yritys, ellei yritys vain tiukasti pysy tiukkojen raamien sisäpuolella. Todennäköisempää on että yritys kuolee huonosti suunniteltuun liiketoimintaan kuin siihen, että on 'Kuolevalla alalla'.

En pidä leimaa: on kuolevalla alalla, kovin merkittävänä riskinä. Yrityksiä salkussani, joilla on kuolevan alan leima päällään ovat esimerkiksi Seagate ja Big 5 Sporting Goods.

Riskin mittarit.

Salkun riskin kuvaukseen on luotu joukko mittareita. Tämän postauksen kuvassa näkyy oman salkkuni viime kuuta kuvaavia mittareita. Kuvassa ovat yleisemmät mittarit. Sharpen ratio, Sortino Ratio, Calmar Ratio, Keskihajonta ja "Downside Deviation. Joukosta puuttuu Mar Ratio, joka on hyvin samankaltainen kuin Calmar Ration.

Salkkuni keskihajonta.

Keskihajonta on lyhyesti sanottuna tässä tapauksessa kurssitietojen hajonnan suhde verrattuna kurssin keskiarvoon.

Edelliskuun keskihajonta on 0,75 kuukaudelle, kun pitkä aikainen keskihajonta on 0.87% - eli salkkuni riski keskihajonnan suhteen on todella matala. Eli kutsuessani itseäni riskisijoittajaksi, niin verrattuna salkkuni keskihajonnan osoittamaan riskiin, niin riskiä ei juuti ole. Tämä johtuu paljolti osakevalinnoistani. Eli jos salkun kursseilla on laaja hajonta, luku on suurempi. Salkussani hajonta on pientä.

Minun kannattaa siis edelleenkin jatkaa linjallani. Näin ollen saavutan voiton joka tulee osingotuotosta, eikä keskity hinnan suuriin muutoksiin. Teoreettisesti.

Sharpen Ratio.

Shapen Ration on luotu enemmän kuvaamaan riskiä, jos salkkuun lisätään aivan erillaista tuotetta. Mutta Tämä kerroin kuvaa miten paljon salkkuun tulee riskitöntä tuottoa osaketta kohden, kun tuottoa verrataan joko osakkeen volaliteettiin tai kokonaisriskiin. Mittaa käytetään salkunhoitajan onnistumisen kuvaamisena.

Salkkuni Sharpen luku viime kuussa oli 3.22, joka kertoo, että olen saanut tyydyttävästi tuottoa verrattuna riskiin. Luku häviää esimerkiksi käyttämälleni Nasdaq 100 ja DAX 50 yhdistelmäindeksin Sharpen luvulle, joka oli viime kuussa 5.08. Edellisvuotinen Sharpen lukuni kertoo, miten epäonnistunut oli salkun luomisvaiheiden taival, 0.11. Sharpen luvun arvo on parantunut huomattavasti sen jälkeen, kun tein vuoden vaihteessa suuria uudelleen järjestelyjä salkkuni rakenteesta, ja otin paremman strategian salkussani käyttöön.

Sortino Ratio.

Sortino Ratio muistuttaa Sharpen Ratiota, mutta se erottaa haitallisen volaliteetin kokonais volaliteetistä käyttämällä omaisuuden negatiivisten tuottolukujen keskihajontaa. Luku on hyvä kun haluaa tutkia sijoitusten tuottoa annetulla riskillä. Sitä suurempi luku, sitä enemmän tuottoa huonoa riskiyksikköä kohden.

Mitä suurempi Sortino Ration arvo, sen parempi salkku, voi tiivistää.

Kuten kuvasta näkyy, menneen kuukauden Sortino Ratio on 4,13, joka silti häviää reippaasti jo mainitsemani indeksin vastaavalle luvulle, joka on 8,26. Viime vuonna Sortino Ratio oli salkussa pelottavan huono, -0,33.

Downside Deviation.

Downside Deviation on negatiivisen riskin mitta, joka keskittyy tuottoihin, jotka jäävät vähimmäiskynnyksen tai hyväksyttävän vähimmäisarvon (MAR) alle

Tämän luvun tulkitsemisessa on syytä käyttää esimerkiksi Sortino Ratiota tukena.

Muut mittarit.

Käytännössä Sharpen Ratio ja Sortino Ratio ovat salkun tilanteen kartoittamiseen parhaita mittareita. Calmar Ratio on parhaimmillaan pitkillä ajanjaksoilla, eikä omasta mielestäni oikein sovi kuvaamaan salkkua yhtä hyvin.

Salkkuni tulevaisuuden haasteita.

Salkkuuni on tulossa tukku kaupalla uusi papereita. Uskoisin tällä olevan positiivinen vaikutus keskihajontaan, eli riskiä vähentävä. Lisäksi tavoitteenani on nostaa osinkotuoton määrää. Haasteena tulee olemaan oikea hetkiset sijoitukset. Olen todennäköisesti pakotettu tekemään tasapainotusta salkussani, ja aion tehdä sen ostamalla laskevan kurssin osakkeita. Minua todella kiinnostaa, miten tässä strategiassa käy. Asiaa voisi tietenkin tutkia historiallisen aineiston kautta, mutta realistinen tilanne, jossa ei ole kaiken kattavaa tietämystä tulevasta, on hauskempi mittari onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Mutta koska tavoitteeni ei oikeasti ole saavuttaa suurta voittoa itse arvon muutoksen kautta, vaan ainoastaan saavuttaa tietty osinkotuoton määrä itselleni, niin uskoisin strategiani tältä kannalta olevan menestys.

Mutta jatketaan. Ehkä ensi kuussa on järkevää tehdä uudelleen salkun tilanteen kokonaistarkastelu, jollaista olen nyt näissä kahdessa postauksessa tehnyt.

Kommentit

Comments powered by Disqus