Hyppää sisältöön

Sijoitusstrategia

/galleries/QuestionMark.svg

Strategiani

Sijoitusblogit alkavat yleensä määrittelmällä sijoitustrategian. Strategia on usein melko moniosainen kertomus siitä, miten sijoittaja haluaa toimia. Se vaikutta usein sopimukselta, jonka ehdoista ei missään nimessä saa liueta.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että liian monimutkaiset säännöt pilaavat sijoittamisesta hauskuuden ja mahdollisuuden oppia. Jos aloittaa päättämällä, miten tulevaisuus rakentuu, ympäristössä, jossa kaikki voi muuttua nopeasti, niin liikkuu jo heikoilla vesillä. Joten katson paremmaksi määrittää itselleni yksinkertaisen strategian.

  1. Pyrin sijoittamaan korkeatuottoisiin osinko-osakkeisiin, joiden osinkotuotto on mielummin yli 8% kuin alle 5%.
  2. Pyrin saavuttamaan mahdollisemman nopeasti 500 euron kuukausitulon osingoilla.
  3. En katso tärkeäksi tujottaa osakkeiden tai etf:ien arvomuutosta.
  4. Osakkeiden määrä salkussa tulee ajan oloon olemaan yli 55 osaketta tai etf:ää. Hajautus laskee riskiä.

Mitä piditte strategiastani. En puhu PB-luvuista. En mieti arvo-osakkeita, koska mielestäni koko arvo-osakkeen käsite on hatara. En myöskään yritä kehitellä teorioita, mikä nimenomaan olisi oikea tapa sijoittaa. Strategiani voisi tiivistää myös yhteen riviin.

  • Sijoita riskillä pyrkien hajauttamalla vähentämään riskiä hakien mahdollisemman suurta kuukausitulosta ilman, että joudut myymään mitään.

Jotain ajattelutavoistani

Jokaisen sijoitusblogin alkuun on hyvä kertoa sijoittajasta jotain. Koska tämä sattuu olemaan minun sijoitusblogini, niin kerron jotain itsestäni.

Joitakin vuosia sitten heräsin ajatukseen, että eläke ei olekaan enää Suomessa varma asia. Aloin vakavasti harkitsemaan toisen sijoitusasunnon hankkimista. Koska en kuulu siihen joukkoon suomalaisia, jotka ovat syntyneet hopealusikka kädessä, niin sijoitusasunnon osto pitäisi hoitaa lainapohjaisesti. Pienten laskelmien jälkeen tulin siihen tulokseen, että en olisi valmis maksamaan nykyisten velkojeni päälle vielä uutta velkaa usean vuoden ajan. Oli oltava jokin muu ajatus.

Luin erään yhdysvaltalaisen sijoittajan artikkelin osinkosijoittamisesta. Artikkeli herätti minut ajattelemaan asioita muulla tavalla. Suomen pörssissä osinkoja maksetaan keväisin. Tätä kuvaa hauska käsite 'Osinkokevät'. Suomalaisen ajattelutavan mukaan sijoittajalle jaetaan tuottoa mahdollisemman huonosti. Yhden kerran vuodessa tuleva osinko poistaa mahdollisuudet keinotella kertyvällä korolla samalla tavalla kuin yhdysvaltain tai kanadan markkinoilla se on mahdollista. Kun osinkoa voi saada pitkin vuotta jokaisena kuukautena, kertyvän koron hyödyntäminen kasvaa merkittävästi. Eli laskennallisesti tuotto on suurempaa, jos osingoa tulee joka kuukausi, kuin parina kuukautena keväällä.

On selvää, että arvon tuotollakin pääsee hyvän tulokseen, mutta tässä kohtaan vedän peliin suomalaisen verotuksen ja totean, että osakeosinkotulo on kannattavampaa. En ole itsekään täysin samaa mieltä, äsken väittämäni asian kanssa. Minä sijoitan myös tuotto-ETF:iin. Osaketta maksavan ETF:n verotus on yhtä korkea kuin normaalin pääomantulon, joten en selvästikään ole henkilö, joka kiinnittää huomiota parhaaseen mahdolliseen tuottoon. Olen ennemminkin ihminen, jonka mielestä ostettua paperia on parempi pitää salkusta ja kerätä osinkotuottoa. Paperin arvoa voi hyödyntään joskus tulevaisuudessa, kun osinkotuotto on korvannut merkittävän osan paperin alkuperäisestä hinnasta. Tätä ilmiötä voi myös kutsua arvonnousuksi.

Ja minun tavoitteeni on saavuttaa 500 euron osinkotuotto. Jos myyn osakkeita pois, niin tavoitteeni on vaikeampaa. No tietenkin voisin myydä ja ostaa uusia osakkeita tilalle - mutta joskus ihminen on vain laiska. Jokainen osto ja myynti on kustannus niin rahallisesti kuin myös työmäärällisesti. Jos myyn paperin pois, minun on löydettävä uusi yhtä tuottoisa ja sopiva paperi tilalle - tai odotettava mahdollisesti myydyn paperin arvon laskua ja ostettava sitä takaisin. Laiska ihminen tyytyy enemmin vain pitämään paperia.

Olen omaksunut tavan: Osta vain kuin kurssi on alhaalla. Eli en osta papereita, joiden kurssi kiitää ylöspäin. Eräs tällainen esimerkki on Seagate, joka jakaa minulle noin 7,5% osinkoa kolmen kuukauden välein. Ostin Seagatea, kun sen kurssi oli kolmenkymmenen dollarin tienoilla. Tällä hetkellä paperin kurssi on lähellä 60 dollaria. Seagate olisi tuonut minulle rahallista voittoa, vaikka olisin ostanut sitä milloin tahansa ensimmäisen oston jälkeen. En kuitenkaan tehnyt näin. Keskittyminen tiettyyn paperiin tuottaa vain ongelmia ja Seagaten osinkotuotto laski kurssin noustessa. Näin ollen ostaminen olisi ollut monella tavalla aikaisemmin mainitsemieni periaatteiden vastaista.

En pidä itseäni taidokkaana sijoittajana. Olen ennemmin tyyppi, joka valuu osakemeren keskellä aaltojen heitämänä puolelta toiselle. Välillä katselen, kun salkussani tapahtuu yli 20% arvon nousuja yhden päivän sisällä. Välillä tapantuu yhtä suuria arvon laskuja. Hämmentävää on, miten stabiilina salkun markkinahinta kuitenkin pysyy. Osinkotulojeni määrä kasvaa kuukausi kuukaudelta korkeammalle. Kymmenen vuoden kuluttua voin toivon mukaan päättää, mitä tulevaisuudellani teen. En kuitenkaan usko, että tuotoillani voi saavuttaa niin sanottua taloudellista riippumattomuutta. Aloitin sijoitusurani aivan liian myöhään. Tavoitteeni 500 euroa kuussa ei ole syy jäädä pois töistä. Korkeintaan 500 kuussa voisi olla eläkkeen lisä muiden tuottojen rinnalla.

Ehkä voisi tiivistetysti sanoa, että sijoittaminen on enemmän harraste kuin mahdollisuus äkkirikastumiseen.

Kiitos, että vilkaisit tätä blogia, joka elämän taipaleensa alussa.

Kommentit

Comments powered by Disqus