Hyppää sisältöön

Välikommenti 10.04

Melkoista liikettä on ollut kevään aikana pörssimarkkinoilla. Ensin melkoista kohoamista kohti taivaita, ja sen jälkeen syöksyä alaspäin. Salkussani on tällä hetkellä mielettömän hyviä ostotilaisuuksia paljon. On sääli, että olen tarkoin rajannut sijoitusmäärät kuukausittain, jonka takia joka kuukausi ostan vain kahden yhtiön osakkeita. Jos olisin todella rikas, niin ostaisin useamman salkkussani makailevan yrityksen osakkeita. Tai jos olisin todella rikas, niin saattaisin lopettaa kokonaan sijoittamiseen ja keskittyä vaikka mielenkiintoisten asioiden rakentamiseen.

Odotan mielenkiinnolla Donald Trumpin uutta presidenttikautta. En siksi, että minusta se olisi upea juttu, vaan siksi, että niin tulee käymään. On tilastollisesti todennäköistä, että Trump jatkaa presidenttinä. Republikaanit ovat olleet menneinä vuosina suositumpia kuin Demokraatit. Yhdysvallat on oikeasti melkoisen vanhollinen maa. Mutta mielenkiintoisin kohta Trumpin uudessa kaudessa on syntyykö Muuri! Ja millainen muuri syntyy. Ollaan Trumpista mitä mieltä tahansa, niin hän todellisuudessa kovin paljon eroa muista Republikaanipresidenteistä muilta osin kuin, että osaa käyttää Twitteriä. Tavallisen ihmisen kannalta Trump on kiehtova mediaihminen. Vain ulkomailla Trump on rikka silmässä, kuten niin moni samanlainen johtajatyyppi.

Odotuksia tulevasta.

Lamaa edeltää yleensä laskusuhdanne pörsseissä, jonka aikana voi näppärästi ostaa paljon halpojan osinko-osakkeita. Nousukausi on tulossa taas muutaman vuoden kuluttua ja tuo mukanaan jonkinlaista kulutusjuhlaa. Itse olen sitä mieltä, että nyt on hyvä hetki aloittaa sijoittaminen. Jos kuilu on muutaman kuukauden päässä edessä, niin ei ehdi mitenkään sijoittamaan liikaa rahaa, ennen kuin kurssit menevät alaspäin. Sitten vain hyppää mukaan alennusmyyteihin. Jos aloitti sijoittamisen Finansikriisin huipulla pienellä rahamäärällä, niin vuosien aikana on päässyt melkoisesti plussalle.

Joku tutkija oli havainnut, että sijoittamaan aloitetaan juuri kuilusyöksyjä ennen. Jotkut toimittajat kirjoittivat tästä asiasta negatiiviseen sävyyn, kun olisi ehdottomasti pitänyt puhua positiiviseen sävyyn. Jos uskoo, että sijoittaminen perustuu ajoittamiseen, niin paras hetki ajoitukselle on silloin, kun on varmaa kurssien tulevan alas. Silloin pystyy näkemään, koska ollaan pohjalla ja pystyy oikeasti saavuttamaan vuosien kuluttua todella hyvän voiton, jos on vain ymmärtänyt, että sijoittaminen tapahtuu pienissä erissä ajallisesti. Ei pidä innostua liikaa. vaan pitää ottaa pieniä askelia kerralla. Ja pitää tehdä suunnitelma.

Odotan saavani osinkotuottoni nousemaan mukaviin mittoihin lähitulevaisuudessa. Uskon saavuttavani todella hyviä tuloja tässä suhteessa juuri laskumarkkinoiden avulla.

Tulon odotus ei perustu ajatukseen, että laskumarkkinoiden ja laman aikana yritykset eivät laskisi osinkojaan - todennäköisesti heikommissa taloudellisissa oloissa osinkojen määrät laskevat. Mutta kurssien alasmeno nostaa dividend yieldiä ja taloudellisten olojen paraneminen tulevaisuudessa nostaa niitä. Osinkosijoittajan on hyvä tiedostaa, että myös osinkotuotto voi vuosien aikana vaihdella. Mutta koska laskusuhdannetta seuraa aina noususuhdanne, niin keskimääräinen osinkotuotto pysyy maailman laajuisesti. Ja oma osinkotuottohan lopulta tulee Efektiivisestä osinkotulosta, joka lasketaan osinkotuoton ja sijoitetun pääoman jakolaskulla. Efektiivinen tulo on sitä parempi, mitä halvemmalla hinnalla yhtiön osakkeita on ostanut, ja mitä paremmin osinkotuotto nousee. Niin sanottu osingon kasvuun sijoittaminen perustuu tähän ajatukseen.

Brexit tällä hetkellä.

Arvelin talvella, että britania lähtee ilman sopimusta EU:sta. Nyt näyttää vahvasti, että Britania ei ole lähtemässä EU:sta mihinkään. Sormia pyöritellään tietty aika, odotellaan ja hallinto vaihtuu. Seuraava hallitus päättää, että Britania pysyy EU:n jäsenenä ja peruu koko hankkeen.

Tältä tämä tällä hetkellä tuntuu. On jännittävä nähdä, mikä on lopputulos vuosien kuluttua.

Joku talousprofessori kirjoitti, että tällaiset tapahtumat ovat nimenomaan hyviä asioita maailman politiikassa - kaikenlaiset median toitottamat kriisitilanteet. Kriisit saavat kurssit heilumaan puolelta toiselle ja tuovat paljon toivottua mahdollisuutta voittojen tekoon. Pörssi saa nimenomaan voimansa talouden kriiseistä. Kriisien tuomaa allokkoa voi näppärästi hyödyntää ja kerätä tulonsa siitä.

Eli Brexit aiheuttama epävarmuus Euroopan markkinoille on sijoittajan kannalta hyvä asia.

Milloin ei kannata ryhtyä korkeaan osinkoon sijoittajaksi.

Olen korkeaan osinkoon sijoittaja. Korkeaan osinkoon sijoittava ottaa heti ensimmäiseksi asenteen, missä tajuaa, että korkeaan osinkoon (yli 8%) aina liittyy enemmän riskiä kuin matalaan osingoon sijoittamisessa. Jos pitää markkina-arvoa tärkeänä asiana, niin laskusuhdanteen aikana voi olla, että markkina-arvo ns. sulaa reippaanlaisesti eikä korkea osinko välttämättä pysty korvaamaan lyhyellä aikavälillä markkina-arvon laskua, niin voi olla ettei kannata olla osinkosijoittaja.

Voi myös olla, että yhtiö lopettaa korkean osingon maksamisen - lyhyellä aikavälillä.

Jos ei osaa suhtautua rauhallisesti markkina-hintojen liikkeisiin ja hyödyntää mahdollisuuksia, niin on parempi pysyä indeksisijoittajien tai rahastosijoittajien leirissä. Rahastoissa on ongelma hallinnointipalkkioiden kanssa, mutta hoidetut rahastot antavat tietynlaista puskuria markkinaliikkeitä vastaan. Suositelen vahvasti rahastosijoittamista jos sijoitettu raha on tärkeä osa elämääsi. Tuotot lyhyellä aikavälillä ovat pienet, mutta huolimatta kaikkien rahastoja vierastavien sijoittajien, kuten minä, mielipiteistä, niin myös rahastosijoittamisessa pääsee pitkällä aikavälillä kohtuullisiin voittoihin - ja voi hyvinkin voittaa osinkosijoittajan salkun, jos salkun arvo on tärkeä.

Pitkällä aikavälillä, jos on sijoittanut pieniä määriä kerralla maltilla, osinkosijoittaja tai pörssiin sijoittaja on aina voitolla. Itse en sijoittaisi pieneen kansalliseen pörssiin, vaan pyrkisin sijoitamaan moneen pörssiin.

Osakesäästötili.

En ole mikään osakesäästötilifani, mutta osakesäästötili toisi joitakin mahdollisuuksia osinkosijoittamisesssa, riippuen millaisia välittäjiä tiliä on tarjoamassa. Akselilla Suomessa toimivat pohjoismaiset pankit en näe montakaan välittäjää, jotka voisivat tarjota osinkosijoittajalle hyvän vaihtoehdon. Korkea osinkoisia yhtiöitä pitää ostaa kuitenkin suhteellisen pienellä rahamäärällä kerralla niihin liittyvien riskitekijöiden takia. Korkeat välityspalkkiot ovat tällöin myrkkyä.

Mutta vaihtoehto osakesäästötilissä olisi tietenkin ryhtyä matala osinkoisiin papereihin sijoittajaksi. Esimerkiksi pohjois-Amerikan pörssin nousioihin. Vaikka 15% lähdevero syö tilillä voittoa, niin 3 - 5% osinkoa maksavien paperien ostaminen voisi olla ihan siedettävä juttu, jos Suomen verottaja ei iske tuottoon aikoihin.

Mutta mikä puhuu yhä osakesäästötiliä vastaan on.

1) 50000 raja. Pitäisi hankkia useampia salkkuja pitkällä aikavälillä. No tämä voi myös olla etu. Mutta miten 50000 euron raja lasketaan. Onko raja säästötilin markkinahinta vai sinne sijoitettu raha? Jos tili on 50% tappiolla, eli näyttää 25000, mutta sijoitettu rahasumma on 50000, niin onko sijoittaminen kieletty? Säästötili voi rajan takia olla varsinainen loukku.

2) Poliittiset ongelmat. Koskaan ei tiedä, miten verotus muuttuu. Voi olla että säästötilille keksitään uusia hauskoja veroja.

3) Osinkotuoton nostaminen osakesäästötililtä. Tällä hetkellä osinkotuoton nostaminen tililtä on todella kallista - eli jos ei sijoita tilille, niin saa paremman verokohtelun kuin säästötilillä. 25% verotus on matalampi kuin 30%. Eli jos kerryytä eläkettä, niin tulosi ovat pienemmät eläkeiässä osakesäästötililtä nostettuna, kuin normaalista salkusta nostettuna.

Osakesäästötili haiskahtaa voimakkaasti tililtä, jonne kannattaa sijoittaa ETF-papereihin ja hakea markkinahinnan noususta tuloja. Mutta ETF tulojen hakeminen tilille - nimenomaan ETF-papereista, jotka maksavat distribuutiota, osakesäästötili voisi olla hyvä kohde. Irlaintilaisissa ETF:ssä lähdevero on nolla prosenttia, joten ETF-papereilla voi saada ihan mukavan kertyvän tuoton. ETF:ien lisäksi voi harrastaa hieman Momentum sijoittamista, eli yrittää sijoittaa paperehin, joilla on vetoa ylöspäin ja myydä ne, kun veto laskee.

Vuoden vaihteessa nähdään, jos perustan jonnekin (ETF-)säästötilin, jonne EN osta näitä jostain syystä kovasti Suomen sijoituspiireissä nyt mainostettuja Hedge-rahastoja. On hauskaa joskus miettiä, miten markkinoijat osaavatkin piilottaa Hegde-rahaston käsitteen hienojen myyntipuheiden taakse. Aivan kuin rahasto olisi jotain uuttaa ja ihmeellistä.

Kommentit

Comments powered by Disqus