Hyppää sisältöön

Verotus ja osingot

Osinkosalkun suurin kuluerä on verotus. Koska sijoitan ulkomaille, maksan ensin lähdeveron - 15% - ja sitten noin 10% vuoden päästä valtion kirstunhaltijalle. Tavoitteeni on ollut, että osinkotuloa noin 8% verran lähdeveron maksamisen jälkeen. Tavoitteet ovat tavotteita ja niiden onnistuminen on toinen juttu. En tässä postauksessa ala analysoimaan onnistumistani.

Sijoitajilla on ollut monia tapoja kiertää verotus ja saada paremman tuloksen. Todellisuudessa, ainakin minun mielestäni, verotus on vain hyväksyttävä asia. On ymmärrettävä, että verojen avulla valtiot toimivat. Rahastot ovat kuitenkin olleet aina se mainostettu tapa kiertää veroja osinkotulojen kohdalla. Epäilen että rahasto pyrkivät mainostamaan itseään oikotienä onneen reittinä saadakseen enemmän asiakkaita, joten mietitäänpä hetki rahastoja ja verotusta.

Uudelleen sijottavat ETF:t

Uudelleen sijoittavia ETF:iä mainostetaan juuri veroedun takia. Mutta onko veroetu todellisuudessa uudelleen sijoittavassa ETF:ssä sen parempi kuin omassa salkussani, sillä rahastoyhtiö saattaa joutua myös maksamaan lähdeveroa. Tietyissä tapauksissa etua voi olla. Minulla ei tällä hetkellä mitään lähdettä, jossa suoraan sanottaisiin, että 100% varmuudella ETF rahastoyhtiöt eivät koskaan maksa mitään veroja saamistaan osinkoista - tai että uudellen sijoittamistapahtumassa ei vähennettäisi tuotosta veroa vastaavaa määrää. Valtaosa ETF-rahastoyhtiöstä eivät ole Suomalaisia. Suomen pörssiin ei ole noteraattu kuin yksi ETF - se on tietääkseni uudelleen sijoittava. Sen kohdalla voi osingojen verottomuus pitää paikkansa.

Morningstar teki todistelman, jossa väitetään ETF salkun saavan lopulta kiinni sijoittajan salkun, mikäli sijoittajalla on sama taktiikka kuin rahastolla eli osakkeen pitäminen ja varojen uudelleen sijoitus.

http://www.morningstar.fi/fi/news/120740/laskelma-osinkoverojen-vaikutuksesta-tuottoon.aspx

Tämä todistelma todistaa, että jos sijoittaja ostaa koko salkkunsa vuonna nolla, eikä lisää siihen mitään, niin samalla menetelmällä ostettu ETF-rahasto saa sijoittajan kiinni 12 vuoden kuluttua, mikäli voidaan käyttää hankitameno-olettamaa 10 vuoden jälkeen arvopaperiin (40% poisto).

Todistus puhuu vahvasti ETF:n puolta? Höpön löpön. Kuten lukija huomasi, mikäli 40% hankitameno-olettamaa ei pysty käyttämään hyödyksi ETF voi saavuttaa sijoittajan salkun 19 vuoden kuluttua. Ja tämä on lähempänä todellisuutta, sillä jos sijottaa säästömielesssä, niin harvoin pistää salkkuun saman tien koko omistamaansa rahasummaa, vaan sen laittaa salkkuu pikkuhiljaa. Lisäksi oletus on, että varmasti uudelleen sijoitus on veroton tapahtuma. No periaatteessa riittää, jos se on riittävän veroton tapahtuma, mutta miten asia vaikuttaa lopputulokseen, jos verottomuusaste vaihtelee?

Lisäksi esitetty laskelma on hyvin teoreettinen, sillä sen perusolettamuksena täytyy olla, että sijoittajan salkku ja ETF:n indeksi muistuttavat toisiaan. Jotta ETF:n uudelleen sijoittuksesta on hyötyä, ETF:n täytyy oikeasti myös uudelleen sijoittaa vähintään samalla tavalla ellei paremmin kuin sijoittaja. Morningstarin laskelma ei ota myöskään tätä huomioon. Vaikka ETF:n osinkotuotto olisi verotonta, niin ETF:llä pitää myös salkussaan olla osinkopapereita, joiden osingotuotto voittaa riittävästi aktiivisesti toimivan sijoittajan salkun.

Kun tutkii miten matalia osingoja maksavat ne ETF:t, jotka palauttavat tuottonsa takaisin sijoittajalle, niin epäilee vahvasti, että sijoittaminen omaan salkkuun on kannattavampaa.

Mutta laskema selvästi osoittaa, miten merkittävä tekijä nimenomaan verot ovat salkun lopputuloksen kohdalla.

Aktiivirahastot.

ETF on passiivinen rahasto ja on hyvin epäuskottavaa, että passiivirahasto pyrkisi suunnittelemaan tulonsa hyvin osinkomahdollisuuksien mukaan. Eli aktiivisesti optimoimaan rahaston toimintaa osinkotulojen tehokkuuden mukaan. Sen sijaan Aktiviirahastot tähän pystyisivät. Ehkä oikeasti mielenkiintoisin arktiivirahastotyyppi, joka pystyisi mahdollisesti tuomaan sijoittajalle veroetua uudelleen sijoituksen suhteen olisi CEF- rahastot eli suljetut rahastot eli Closed-End-Fund rahastot. Nämä rahastot ovat suosittuja muualla kuin Euroopassa. Minun tiedossani ei ole yhtään CEF-rahastoa, joka tekisi uudelleen sijoitusta. Mutta koska CEF-rahastot käyttävä vipuja osinkorahojen jaossa, niin kasvupotentiaali näissä rahastoissa olisi merkittävä. Se että minä en tiedä onko uudelleen sijoittavia CEF rahastoja ei merkitse, että niitä ei olisi. Toisaalta uudelleen sijoittava CEF olisi hieman paperityypin ideologiaa vastaan. CEF on markkinahintainen ja mahdollinen uudelleensijoitus tulisi omistajan hyödyksi vasta markkinoiden reakoidessa CEF:in sisäiseen NAViin. En pidä todennäköisenä, että uudelleen sijoittavia CEF-papereita on olemassa; tai jos niitä on, uudelleen sijoitus päätyisi tehokkaasti osuudenomistajalle.

Mutta eri pörsseissä on eri käytäntöjä. Huomasin jonkinaikaa sitten, että Australian pörssissä on joillakin CEF papereilla mahdollista tehdä rahaston sisäinen uudelleen sijoitussopimus. Eli CEF:n tuottama osinkovoitto sijoitetaan osuudenomistajan salkkuun automaattisesti viemättä sitä välittäjän käsiin - eli sopimuksen kautta tehty tehokas uudelleen sijoitusmenetelmä. Kyseessä siis ei ole uudelleen sijoittava CEF, vaan CEF uudelleen sijoittaa itseensä asiakkaan osingot tämän omasta pyynnöstä ja lisää asiakkaan todellista rahasto-osuuksien määrää tai osakkeiden määrää. Kyseessä ei siis ole rahaston oma arvon muutos, kuten normaalirahastoilla, vaan oikeasti asiakkaan omistuksen muutos.

Koko maailman mittakaavaisesti osingon maksu rahana on paljon suositumpi tapahtuma kuin uudellen sijoitus. Jos pohjois-Amerikassa haluaa saada aikaan uudelleen sijoituksen, niin sitä varten voi erikseen tehdä sopimuksen välittäjän kanssa, joka hoitaa asian. Näin ollen toimitaan huomattavasti avoimemmella pohjalla uudelleen sijoituksen suhteen kuin että rahasto tekisi sen piilossa verhojen takana - en ole nähnyt kovinkaan monessa rahastoesitteessä, miten suurella summalla uudelleen sijoitusta tehdään. Uudelleen sijoittavia rahastoja ei mitenkään voi vertailla toistensa kanssa tämän tiedon avulla - ja uskoisin sen olevan aika tärkeä tieto uudelleen sijoitettavien rahastojen kohdalla. Luulen, että mikäli rahastot oikeasti julkaisisivat tietonsa uudelleen sijoittamistuottojensa suhteen, niin monen aktiivi rahaston aktiivisuus saisi pahan kolauksen.

Aktiivirahastojen ongelma liittyvät kuluihin. Mutta jos harrastaa pienillä summilla sijoittamista omaan salkkuun, niin pitkällä aikavälillä myös kuluilla on merkitystä. Muistelen kuitenkin, että kulujen vaikutus olisi pienempi kuin mahdolliset aktiivirahaston kulut. Tämä ei ole fakta tietoa, vaan enemmän tai vähemmän epäuskottavaa mutupohdintaa.

Uskoisin olevan mahdollista, että aktiivirahasto voisi optimoida osinkotuottonsa niin hyviksi, että rahasto voittaisi aktiivisesti sijoittavan sijoittajan helposti. Mutta asian varmistaminen vaatii parempaa läpinäkyvyyttää rahastojen osinkotulojen suhteen. Vertailun mahdollisuus pitää olla. Eli henkilökohtaisesti vaikka en sijoita aktiivirahastoihin, pidän niitä tietyillä rajaehdolla parempina kuin ETF-rahastoja - tärkein rajaehto on, että aktiivirahasto oikeasti on AKTIIVINEN eikä vain indeksiä seuraava piilopassiivirahasto.

Mutta mistä tällaisen rahaston löytää? Se on pitkä ja tuskallinen etsintä ja todennäköisesti on helpompaa vain itse sijoittaa kuin alkaa etsimään neulaa heinäsuovasta.

Korkean osingon keruun menetelmä.

Mielestäni tehokkain tapa saada siedettävää osinkotuottoa verojen jälkeen, on yksinkertaisesti sijoittaa niihin osakkeisiin, joissa on korkea osinkotuotto. Jos sijoittaa 3% osinkovirtaa tuottaviin osakkeisiin, niin verot tiputtavat todella tuloja merkittävästi. Pitkällä tähtäimellä osinkotuoton kasvu parantaa tilannetta. Eli jos osinkomäärä kasvaa yhtiön tuloksen kasvaessa vuosien mittaa, niin hiljalleen tilanne paranee. Mutta henkilökohtaisesti uskon, että ottamalla enemmän riskiä ja ostamalla korkeampaa osinkotuottoa pääsee parempaa tulokseen - jos muistaa hajauttaa kunnolla. Kysymys on aina riskistä ja siitä, miten arvottaa omia rahojaan. Jos rahat ovat elämää tärkeämpi asia, niin silloin ei ehkä kannata ottaa riskiä ja kannattaa ehdottomasti pysyä varmoissa vesissä. Veroja ei pääse pakoon kuin kiertämällä veroja, mitä ehdottomasti en suosita ketään tekemään.

Mielipiteeni veroista

Jos sijoittamisen perusajatuksena on verojen kierto ja tekee kaikkensa, jota tämä onnistuu, niin henkilökohtaisesti ajattelen, että koko ajatus on väärin. Oikotietä onneen ei ole olemassa. Mutta tie onneen voi olla ihan mukava hyväksymällä verojen olemassa olon. Ainakin minä elän mielestäni valtiossa, joka yrittää parantaa verotulojen avulla ihmisten elämää. Miten hyvin valtio onnistuu tavoitteessaan, ja miten hyvin valtio käyttää verotuloja oikein? Nämä kysymykset on jokaisen itse ratkaistava. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihmiset itse muodostavat valtion, jossa elävät. Jos on moitittavia asioita, heidän pitäisi itse vaikuttaa niihin sen sijaan, että syyttäisivät epämääräisiä hahmoja ongelmistaan. On totta, että olen sitä mieltä itse, että valtion pitäisi tukea ihmisiä enemmän, mutta valtio tekisi tämän asian, jos sen jäsenet omaksuisivat muiden auttamisen periaatteen kulttuurikseen.

Eli verot ovat hyvä asia ja niitä kannattaa sijoitustoiminnassa maksaa. Niiden avulla saamme aikaan varmasti hyviä asioita, vaikka kaikki verorahat eivät aina osu oikeaan osoitteeseen. Jos verot ovat epäreilun tuntuisia, niin keskusteleminen auttaa enemmän kuin valittaminen.

Itse maksan mielelläni omat osinkoveroni ja käytän siitä jäävän palan korkoa korolle ilmiöön. On totta, että korkoa korolle on suurempi, mikäli veroja ei ole, mutta ei se minnekään katoa, vaikka verotkin ovat olemassa.

Kommentit

Comments powered by Disqus