Hyppää sisältöön

ETF: luo ja lunasta

ETF on se niin monen suosima pörssissä noteerattu rahasto-osake, jonka luonteisiin aika harva on lopulta tutustunut. Monet ostavat ETF-papereita vain koska 'kaverit' suosittelevat ja koska 'indeksi-rahastoihin' kannattaa sijoittaa. ETF muistuttaa monella tavalla osakepaperia, mutta se missään nimessä ei kuitenkaan ole tavallinen osakepaperi. ETF:llä on spread kuten kaikilla osakkepapereilla - eli oston ja myynnin välinen erotus - mutta ETF spread on paljon ovelampi. Tietyissä tilanteissa voi käydä, että ETF:iä voidaan luoda nimenomaan ostajan tarpeen mukaan - hetkonen? Siis ETF-papereita voi tulla ihan yllättävästi lisää markkinoille. Jokainenhan tietää, mitä tämä voi tarkoittaa. Arvon laskua. Toisaalta ETF:iä voidaan lunastaa markkinoilta yllättävästi, joka luonnollisesti taas voi nostaa hintoja. Mutta vaikka ETF:iä myydään kuin osakkeita, niin todellisuudessa kyseessä ei ole lainkaan osake, joten määrän ja hinnan suhde eivät toimi samoin kuin osakkeella.

Mistä tässä on kyse?

Rahaston arvo säätelyä.

On olemassa osaketyyppi, jota kutsutaan nimellä CEF eli Closed-End-Fund. Closed-End-Fund on todellinen osakepaperi - eli kyseessä on yhtiö, jonka toiminta rakentuu rahaston ympärille ja jolla on toimintaa tukemassa osakkeita. CEF:in osakkeen arvon määrittävät markkinat. ETF eroaa CEF:stä siinä, että ETF:n sisään on rakennettu mekanismi, joka pyrkii säätämään paperin arvon samana kuin rahaston arvo. Kun CEF:in arvo ei oikeastaan koskaan ole sama kuin omistetun rahaston arvo - vain lähellä sitä, niin ETF:n arvo pyrkii olemaan sama kuin esimerkiksi tavoitellun indeksin arvo. Kun CEF:in osakkeen hinta määräytyy täydellisesi markkinoiden mukaan, niin EFT:n osakkeen arvo pyrkii seuraamaan rahaston markkinakorin tuotteiden hintaa eikä suinkaa ulos myytyjen paperin määrää, kuten todellisten yhtiöiden osakkeet tekevät. CEF papereita voi ostaa vain niin paljon, kun niitä on laskettu liikkeelle, mutta ETF papereiden liikkeelle laskumäärä on paljon vapaampi. Raja itse asiassa on se, miten paljon markkinakorissa olevia tuotteita on liikkeellä.

Tässä kohtaa on hyvä ymmärtää käsite AP(Authorized Participant), joka tarkoittaa käytännössä markkinatakaajaa. AP huolehtii siitä, että ETFää on aina saatavilla ja paperin hinta vastaa alla olevan osakekorin hintaa. On myös hyvä ymmärtää, että AP ei tarkoita välttämättä yhtä toimijaa, vaan se voi olla monien toimijoihden kokonaisuus.

Kuvitellaan päivä, jossa yksittäinen sijoittaja saa päähänsä ostaa todella suuren määrän jonkun tietyn ETF papereita. Määrä on niin suuri, että papereita ei ole myytävänä niin paljon. ETF toimii kuitenkin hyvin samalla tavalla kuin tavallinen rahasto, eli se myy jatkuvasti osuuksia itsestään ulos. Ongelmaksi ei saa siis käydä, että mitään myytävää ei olisi.

Jos ETF:ää halutaan yllättävästi ostaa suuri määrä, eikä osuuksia todellisuudessa ole olemassa tarvittava määrä, niin ns. AP:t ( Authorized Participant) huolehtivat uusien osuuksien tekemisestä lainaamalla ETF:n rakenteen mukaisia arvopapereita rahastoon ja luovat näin uusia ETF-osuuksia, jotka edelleen myydään kysyntään. Luomisprosessi siis kasvattaa rahaston kokoa.

Kysyntä ja tarjonta keskittyvät yleensä osakkeiden määrään eikä rahaston arvoon. Jotta osakkeiden arvo niiden määrän kasvaessa pysyy samana, pitää samalla arvon kokonaisuudessaan kasvaa. Tämä on se kohta, jossa ns. likviditeetti ongelma voi nousta esiin. Arvon nousuun pitää löytää aina jostain takaus ja arvon nousuun pitää oikeasti löytyä rahat jostain. ETF:ään siis aina liittyy likviditeetti riski, joka liittyy etf-sijoituskorin tuotteisiin.

Osakkeiden lunastus käynistyy vastaavanlaisesti jos myydään suuri määrä ETF-papereita. Eli tässä tilanteessa voidaan rahaston arvoa pienentää siirtämällä instrumenttikorin instrumentteja pois rahastosta.

AP.

AP:n tarkoituksena on jatkuvasti tarkkailla ETF-rahaston osakkeiden arvoa ja mikäli niiden markkinahinta heiluu pois markkinakorin todellisesta hinnasta, tapahtuu edellä mainittuja toimenpiteitä jatkuvasti taustalla. On ymmärrettävä, että ETF:n ostaja ottaa aina riskin - markkinatakaaja on aina voiton puolella. Esimerkiksi joukkovelkakirja-rahastot kohtaavat todennäköisesti usein likviditeettiongelmaa, koska joukkovelkakirjoilla käydään melko harvon kauppaa - eli voluumit ovat matalat. Mutta tästä ei silti kannata suoraan olla huolissaan, sillä likviditeettiongelmat iskevät yleensä vain siinä vaiheessa, kun markkinoilla tapahtuu yllättäviä liikkeitä, kuten halua myydä kaikki pois kerralla. Lisäksi ETF sisältää runsaasti yksittäisiä instrumenttejä, joten vaikka likviditeettiongelma on olemassa, sen vaikutus ei välttämättä ole niin suuri, mitä haluaa uskoa. Tämän mahdollistaa suuri hajautus.

On selvää, että ETF:n todellinen hinta heiluu vahvasti päivän aikana juuri edellä mainitun prosessin takia. Sanotaan että papereita ei kannata ostaa ensimmäiseksi pörssin auetessa. Mutta kaikki on tilannekohtaista. Mutta kuvattu prosessi varmistaa kuitenkin, että ETF seuraa omaa indeksiä ja kaikilla on mahdollisuus ostaa ja myydä paperia.

Kommentit

Comments powered by Disqus