Hyppää sisältöön

Riskitön korko

Riskitön korko on mielenkiintoinen käsite. Olen itse tässä blogissa usein käyttänyt riskittömänä korkona lähellä nollaa olevaa korkoa - mutta jotkut analyytikot haluavat käyttää pitkä aikaisia korkoja riskittömän korkon viitekorkona. Muutama vuotta vanhemmissa kirjoituksissa on usein käytetty USA:n korkotasojan riskittömän koron mittarina. Varsinkin USA:n 30 vuoden korkotaso on ollut suosiossa, koska se on ollut suhteellisen korkea. USA:n 30 vuoden valtiolainan korko on noin 1,9% tällä hetkellä. Tosin Thdysvalloissa CFI suosittelee omilla sivuillaa käyttämään kolmen kuukauden T-bill arvoa, joka ei ole yhtä korkea tällä hetkellä - eli edes virallinen sivusto ei suosittele pohtimaan 30 vuoden valtiolainan korkoa riskittömänä korkona.

Mutta 30 vuoden valtiolainaan tai kolmen kuukauden T-bill:iin käsiksi pääseminen ei ole ihan niin yksinkertaista Suomalaiselle piensijoittajalle - ja lisäksi pitää muistaa valuuttakurssien heilahtelun merkitys. Eli nykymaailmassa on hyvä kysyä, mikä on oikeasti se riskitön korko, jota kannattaisi käyttää matemaattisissa laskelmissa, joissa vaatimuksena on sen hetkinen riskitön korko.

Pitääkö noissa laskemissa käyttää jotain tiettyä korkoa, vai käykö niihin mikä vain korko mieleen juolahtaa?

Tutustutaan ennemmän lähinnä kysymykseen, mitä todellisuudessa tarkoittaa sana riskitön korko.

Syvemmälle riskittömään korkoon.

Riskittömän koron määritelmissä kehotetaan katsomaan korkoa sijoittajan kotimarkkinoista käsin. Lisäksi näin negatiivisten korkojen aika kautena voi kysyä, voiko riskitön korko olla negatiivinen?

Negatiivisesta korkosta varmaan voisi väittää?

Todellisuudessa, jos mietitään sijoittajia, niin harvemmin sijoittajat ovat valmiit säilyttämään rahojaan siellä, missä rahoista katoaa arvoa. Todennäköisemmin rahat siirtyvät parempaan sijoituspaikkaan, josta seuraa että riskitön korko ei todellisuudessa voikaan olla negatiivinen, vaan se ennemmin lähenee nollaa.

Mutta mikä on riskittömän koron oikea määritelmä?

Riskitön korko on arvo, johon mitataan muista riskiä sisältäviä korkoja/hintoja. Eli se on pienin mahdollinen korko/hinta, jonka sijoittaja sijoitukselleen saa ilman riskiä. Eli se kuvastaan markkinariskin tasoa. Riskitön korko ei ole riskitön, vaan se voi sisältää riskiä.

Mikä pitäisi olla se paikka, josta riskitön korko lasketaan?

Riskitöntä korkoa on tarkasteltava sijoittajan sijainnin mukaan. Eli määritelmän mukaan kosko on se pienin riskitön korko, jonka markkinoilta voi sijoituskohteelleen saada. Eli jos sijoittaa rahaa yhdysvaltojen kolmen kuukauden Treasure Bill järjestelmään voi saada yhdysvalloissa lähellä nollaa olevaa tuottoa - johon on tämän jälkeen huomioitava valuuttakurssin heilunnan vaikutus. Eli korko todellakin rahan sijoittamisen kannalta pyörisi nolla lähellä, mikäli sijoittaa dollaripuolen riskittömään korkoon. USA:n 30 vuoden valtiolainasta taas saisi lähellä 1% olevaa korkoa. Tämäkin korko on ollut laskusuhdanteessa jo pitkään. Mutta kumpikaan noista arvoista ei ole Suomalaisen sijoittajan sijainnissa. Joten tavallaan Suomalaisessa kirjoittelussa on typerää edes mainita USA:n korkolukuja, kun puhutaan riskittömästä tuotosta - yhtä hyvin voisi kirjoittelussa mainita vaikka Turkin riskittömän korkotason.

Stat nimisen sivuston kautta huomaa, että jollain tavalla Suomen markkinoilta oli saatavilla 1% riskitöntä korkoa vuonna 2020. Väite on totta yhden korkea korkoisen tilin kohdalla, mutta ei ole enää tätä kirjoitettaessa. Onko yhden/muutaman toimijan maksama 1% korko riskitön korko, jota välittömästi voi käyttää laskelmissaan, vai pitäisikö kuitenkin käyttää enemmän keskiarvoon perustuvaa arvoa? Itse kannattaisin keskiarvoa, sillä automaattisesti yhdestä paikasta markkinoilta saatava korko ei vielä ole kaikille sijoittajille itsestään selvästi riskitöntä.

Onko tavalliselle sijoittajalle helppoa, yksinkertaista ja riskitöntä yrittää sijoittaa yhdysvaltojen markkinakorkoihin Euroopasta; tai vaikka Turkin riskittömään markkinakorkoon, jonka mainitaan pyörivän 10% luokassa? Tai Australian valtion velkakirjoihin noin 1% voitto-osuudella?

Minun ymmärrykseni mukaan tavallinen sijoittaja ei yritä sijoittaa rahojaan ulkomaisiin järjestelmiin, koska yksinkertaisesti se on työlästä ja koska asiaan liittyy riski, että jokin menee pieleen. Riskitön vaihtoehto on yleensä se turvallinen lähellä oleva vaihtoehto, joka oikeasti toimii. Näin ollen väittäisin Suomessa riskittömän pienimmän korkotuoton tulevan korkea korkoisilta pankkitileillä. Korot ovat alle 1% - korkeinta korkeakorkoista on mahdollista saada suhteelisen helposti noin alle 0,8% arvolla. Eli mielestäni Suomalainen sijoittaja voisi omissa laskelmissaan käyttää ihan normaalia pankkikorkoa (0%) tai sitten korkeakorkoisten tilien korkoa keskimäärin eli noin 0,5% arvoa. Omasta mielestäni ulkomailta saatava Turkin 10% riskitön korko ei ole riskitöntä Suomalaiselle sijoittajalle. Myöskään Yhdysvaltain keskuspankin korko ei ole riskitöntä Suomalaiselle sijoittajalle.

Riskittömän koron arvon laskennan käytäntö.

Käytännössä minusta näyttää riskittömän koron määrittämisen olevan kevyesti mielivaltainen tätä kirjoitettaessa. Riskitön korko arvotaan usein nähdäkseni analysoijan mielihalujen mukaan enemmän kuin jossain tarkoin määritellyn arvon mukaan; Arvon, jonka laskenta olisi vielä jopa kansallisella tasolla omalla kielellä tarkoin määritetty.

Talouden eri formuloihin käytetään tarvitaan lukua, joka kertoo teoreettisesti mikä on riskittömän tuoton prosenttimäärä. Tähän kannattaa käyttää sellaista korkoarvoa, jonka sijoittaja helpolla voi saada suhteellisen riskittömästi sijoitukselleen. Oma näkemykseni on että korko lähentelee nollaa tätä kirjoitettaessa - eli se ehdottomasti on alle 1%. Mutta joidenkin muiden piirien näkemys asiasta on korkeampi - onko asialla merkitystä. Kyllä, jos laskelmissa ei käytetä standardiarvoa kaikissa tapauksissa, niin laskenta-arvot ja näkemykset asioista ovat erillaisia.

Eli kun katselee tuottoennustuksia asioille, niin kannattaa miettiä, mihin tuottoennuste oikeasti rakentuu. Jos käsite riskittömästä korosta on epävarma, niin tuottoennustemallien vertailu voi olla vaikeata. Koska mikään instanssi ei Selkeästi kerro, mikä on SE OIKEA riskivapaan koron arvo, niin on hyvin todennäköistä, että matemaattisissa malleissa on eroja.

Mutta sitähän vastuuvapauslauseke tarkoittaa - eli jokainen voi julkaista omia tuottennusteitaan ja todeta että tulevaisuudessa voi tapahtua mitä vaan, joten tuottoennusteeen todenpitävyydestä ei oteta minkäänlaista vastuuta.

Loppupäätelmä.

Jokainen joka tekee laskelmia, jossa tarvitaan riskitöntä korkoa kaavassa, voi oikeastaan poimia riskittömän koron arvon, mistä haluaa. Jos katsoo, että vaivattomasti pääsee Australian pankkijärjestelmään, niin riskitön korko voi olla korkeakin tai jos katsoo, että riskitön korko pyörii suomen pankkikoron tasolla, niin korko voi olla matala - tai jos katsoo osakesijoittamisen todella suurella hajautuksella oikeasti tuottavan varmasti sen 8% vuotuisen tuoton vuodessa riskittömästi, niin korko voi olla 8% - Tai jos saksan 10 vuoden korko on se oikea - niin siitä vaan. Tai jos Suomen valtion 10 vuoden velkakirja on on oikea arvo (on muuten alle nollan tällä hetkellä 2021 tammikuu), niin ok. Ja jos haluaa uskoa enemmän teoreettisesti saatavaan riskittömään voittoon, niin sekin on laskennan kannalta hyväksyttävä tilanne. Kuten jos haluaa laskea keskiarvon suomen valtion 10 velkakirjan prosenteista 10 vuoden ajalta ja saada sen pohjalta ennuste - sopii - mutta kannattaa muistaa, että käytä viimeiset kymmenen vuotta ollut laskeva, joten onko oletettavaa että se seuraavat 10 vuotta olisi nouseva?

Jokainen voi päättää, mikä omasta mielestään on riskitön korko.

Hienoa olisi, jos laskelmien kohdalla mainittaisiin, mistä korko on otettu laskelmiin ja jopa mainittaisiin - millä perusteella riskitön korko on laskettu - näin ollen lukija voisi itse päätellä, kuinka uskottavana laskelmaa pitää.

Käytännössä laskemia tekevät ihmiset haluavat uskoa, että markkinoilta on saatavissa jostain korkeampaa korkoa kuin nolla, joten useimmiten arvo pyörii varmasti jossain 1% tienoilla - ihan vain koska täytyyhän riskitön tuotto pyöriä ainakin 1% arvossa. Jokainen voi tässä vaiheessa kysyä: ihan totta, pitääkö?

Ja loppuun - vuonna 2021 - jos nykyinen korko taso ei edusta normaalia korkotasoa, koska historiallinen korko taso on korkeampi, niin mitä jos korko taso pysyy tällaisena 10 vuotta ; Koska nykyinen korko taso alkaa edustamaan todellista riskitöntä tuottoa? Tämä toteamus kaikille niille, jotka pitävät riskitöntä korkoa noin 3% arvossa perusteena, että eihän nykyinen korkotaso voi mitenkään edustaa oikeaa korkotasoa historiallisesti. Mutta ymmärrän arvon, sillä korkeammalla korkoarvolla arvostustasot diskontauksella laskevat ja pessimisti on parempi ratkaisu kuin optimismi monilla. Eli tästä voisi päätellä, että riskitömän koron todellakin voi kaavoihin heittää päästään, kunhan arvo liikkuu jossain lähellä todellisuutta. Optimisti käyttää lähellä nollaa olevaa arvoa ja pessimisti yli 1% arvoa.

Kommentit

Comments powered by Disqus