Hyppää sisältöön

Osakemarkkinat ja kärsivällisyys

Olen ennenkin mainostanut kärsivällisyyden merkitystä osakemarkkinoilla. Kuuntelin kerran erästä erittäin huonoa sijoittamisesta puhuvaa podcastia, jossa kerrottiin ohimennen miehestä, joka oli lopettanut osakkeisiin sijoittamisen, koska osakemarkkinat olivat hänestä vain aaltoilua. Hän halusi sijoittaa johonkin, josta saa tasaista tuloa.

Kaikki kauppatoiminta maailmassa on aaltoilua. Ja kaikkeen kauppatoimintaan ja omistamiseen liittyy myös tasaista tuloa. Eli tässä mielessä luopuminen osakemarkkinoista, koska haluaa välttää arvon aaltoilua on sokeutta. Tulomuotojen nimet voivat muuttua, mutta kaiken kaikkiaan tulot ovat lähtöisin jollain kaupan teosta. Myös tasainen tuotto.

Aaltoilu on osakemarkkinoiden parhaita ominaisuuksia. Ostin varmaan pari vuotta sitten salkkuuni Australialaista ADACEL TECHNOLOGIES LIMITEDiä. Kyseinen yhtiö koki pienen alamäen ja yhtiön osakkeen arvo laski noin 75%. Tässä vaiheessa jotkut ns. sijoittajagurut puhuvat luovuttamisesta, koska tuollainen syöksy ei koskaan palaa takaisin. Arvon laskun jälkeen kaukokatseinen sijoittaja olisi tietenkin laittanut puoli omaisuutta Adaceliin, sillä juuri tänään säätämäni automaattinen myynti poisti yhtiön salkustani - voitolla. Eli yhtiön osakkeen arvo oli noussut 140%. On tilanteita, joissa vain kannattaa kärsivällisesti katsoa, mitä tapahtuu. Ja kannattaa muistaa, että noin 100% arvon muutokset ovat todella yleisiä osakemarkkinoilla. Niitä sattuu koko ajan. Mutta samaan aikaan kannattaa muistaa, että arvon tipahtamisia, jotka eivät koskaan palaa entiseen tapahtuu myös. Varsinkin IPO-osakkeiden kohdalla.

Ja oikealla tavalla sijoittaessa osakemarkkinoilta saa tasaista tuloa - on kyse vain siitä, miten sijoittaa ja miten omaisuuttaan hoitaa. Ja asuntosijoittajana voin sanoa, että osinkomarkkinoiden tasainen tuotto voi olla paljon tuottavampaa kuin asuntosijoittamisen puolelta tuleva tuotto.

Varovainen kärsivällisyys, mutta rohkea sijoittaminen.

Pitkäaikaissijoittamisen tärkein sääntö on, että kurssin liikkeisiin ei pidä reakoida kovinkaan nopeasti. Eli jos paperin arvo jonkun yhtiökokouksen seurauksena tekee syöksylaskun, niin jäitä hattuun. Jos vielä yhtiökokouksessa osingoa leikataan 50% niin yhä kannattaa laittaa jäitä hattuun. Toki myymisellä voi pelastua osakkeen suurelta arvon laskulta, mutta vuosien mittakaavassa lyhyen ajan liikkeet ovat merkityksettömiä. Voi jopa olla, että juuri tuo kurssin lasku on se todella hyvä tulevaisuuden sijoituspaikka.

Toinen hyvä sääntö on, että hajauttaa runsaasti. Itse olen ottanut nykyään säännöksi, että mielummin ostan kerralla useita yhtiöitä salkkuun, joilla on hyvä taloudellinen tilanne, kuin yritän heinäsuovasta etsiä sitä neulaa, joka olisi se paras yhtiö. Eli markkinoille kannattaa lähteä mielummin rohkeasti kuin arkaillen.

Varovainen kärsivällisyys tarkoittaa ymmärrystä, että yhtiön osakkeen arvo tietyllä hetkellä ei ole se tärkein sijoituskriteeri. Toki jos elää päiväkauppaa tehden, niin näkemys tähän asiaan voi olla hieman toinen kuin pitkäaikaissijoittajan näkökulma. Varovainen kärsivällisyys sisältää markkinoiden tuntemusta - eli markkinat eivät ole ainoastaan yhtiöiden hetkellistä taloudellista tilaa tai ennusteita siitä, miten tila ehkä voisi tulevaisuudessa muuttua. Markkinat ovat myös yksittäisiä sijoittajia, sijoitusinstituutiota ja hinnalla pelaajia, jotka kaikki vaikuttavat trendikäyrän liikkeisiin. Eliot niminen herra kehitteli aikoinaan teorian nimeltä Eliotin Aaltoteoria . Tuo teoria yritti löytää sääntöjä trendikäyrän liikkeisiin - voi olla että sääntöjen ja lainalaisuuksien etsiminen trendikäyrästä ei kuitenkaan ole yhtä hedelmällistä kuin yrittää ymmärtää ihmisten mielenliikkeitä käyrän avulla. Nykyään on paljon puhetta, että koneellinen kauppa poistaisi ihmisten vaikutuksen käyrään. Omasta mielestäni tuo on utopiaa, sillä ohjelmat kuvastavat ihmisten toiveita ja käsityksiä, joten todennäköisesti ne vain korostavat ihmillisen vaikutuksen äärilaitoja kaupan käynnissä kuin poistaisivat ne. Eli ohjelma, jolla ei ole oikeasti omaa mieltä, toteuttaa vain tekijänsä mielenmaailman. Näin ollen varovainen kärsivällisyyden avulla opittu tieto siitä, miten ihminen toimii markkinoilla, ei katoa minnekään automaattisen kaupan kautta. Se on yhä hyvää tietämystä menneisyydessä, tulevaisuudessa ja nykyhetkessä. Kun ottaa askelia hitaasti osakemarkkinoilla, niin saavuttaa paremman tuloksen pitkällä aikavälillä kuin nopeilla purskahduksilla.

Rohkea sijoittaminen on varovaisen kärsivällisyyden hyödyntämistä. Itse katson tämän tarkoittavan sitä, että uskaltaa sijoittaa silloinkin, kun tilanne ei ole niin hyvä pörssissä. Pitkä aikainen sijoittaminen ei pyri arvioimaan taloudellista tilannetta lyhyellä aikavälillä, vaan pitkällä aikavälillä. Toisaalta ei ole Minusta mitään järkeä, yrittää poimia ns. Arvoyhtiöitä tai Laatuyhtiöitä maailman pörssien suuresta valikomasta, vaan tehokkaaksi käy valita salkkuun monia hyvin toimivia yhtiöitä. Luonnollisesti yhtiöiden toimintahistoriaan, tuloshistoriaan, trendihistoriaan ja muuhun historiaan kannattaa tutustua - mutta tähän työhön ei siltikään kannata käyttää turhaa aikaa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa ja kattava ote hyvin toimivista osingoa tuottavista yrityksistä ON MINUN mielestäni riittävä varmiste, että sijoittaminen on suhteellisen turvallista ja suhteellisen riskitöntä.

Käsittelin joskus historiassa riskejä, jotka liittyvät osingon maksuun - osikosijoittamisen riskit . Hajauttaminen tuo aina turvaa osingon maksun katkeamista vastaan että yksittäiseen yhtiöön liittyviä riskejä vastaan. Rohkeutta on miettiä tulevaisuutta, ei menneisyyden virheiden murehtiminen. Kun pysyy kärsivällisenä, niin melko usein pahatkin tilanteen kääntyvät voitoiksi. Mutta kärsivällisyys tarkoittaa aina monen vuoden kärsivällisyyttä. Riskit toki voivat kasvaa ajan liikkuessa eteenpäin, mutta momentum ajattelu on toiminut tähän asti kohtalaisen hyvin maailman pörsseissä. Harvemmin laajalla otoksella yhtiöiden osakkeet ovat laskeneet, vaan niiden arvo ja tuotto ovat kasvaneet. Ihmisen peri toive on saada voittoa osakemarkkinoilta - tämä toive laajassa mittakaavassa on johtanut indeksien arvojen nousuun. Ja indeksi rakentuu suuresta joukosta yhtiöitä. Eli tekemällä oman indeksin salkkuunsa suurella määrällä yhtiöitä saavuttaa lopulta arvon nousun ja kerää tasaista osinkotuottoa salkusta.

Muiden blogien mielipiteitä kärsivällisestä sijoittamisesta.

Jos voisi luottaa, että netin blogit olisivat pysyviä, niin kirjoittelisin tähän viitteitä erillaisiin blogeihin, joissa kirjoitellaan kärsivällisestä sijoittamisesta. Nyt kuitenkin tyydyn tekemään kevyttä summaa lukemistani asioista.

Kärsivällinen sijoittaminen rinnastetaan usein kasvavan osingon käsitteeseen. Osinkoaristokraattien ostaminen on monien mielestä kannattavaa, kun katsellaan asioita vuosikymmenien mittakaavassa. Ja tietenkin tällainen sijoittaminen on myös suunnitelmallista.

Jotkut määrittelevät kärsivällisen sijoittamisen jopa omaksi sijoitussuuntaukseksi. Sijoittaminen on hieman kuin kalastus. Meressä on monia kaloja, eikä ole mitenkään mahdollista, että ne kaikki saisi kerralla kalastettua. Kärsivällisyydessä on hyvä muistaa, että meressä on jatkuvasti uusia tilaisuuksia. Ei ole niin tärkeää menestyä joka kerta ylitsevuotavan taidokkaasti vaan ihan keskikertaisella tuloksella pärjää hienosti osakemarkkinoilla. Huonoa tilannetta ei kannata murehtia, sillä heti seuraavalla vavan heitolla on uusi ja ehkä ainut laatuinen tilanne edessä.

Joidenkin mielestä kärsivällisyys on alikäytetty taito osakemarkkinoilla. Nämä blogit kysyvät, miksi on niin vaikea olla kärsivällinen. Psykologisesti tätä kysymystä voi käsitellä hyvinkin syvällisesti. Sellaiset kysymykset kuin miten ihminen erottaa oikean fysiologisen vaaran näennäis vaarasta, jollainen häviötilanne pörssimarkkinoilla voi olla, näyttelevät näissä kirjoituksissa tärkeää osaa. Ihmisen vaistot eivät välttämättä toimi kovin hyvin pörssimaailman aallokoissa.

Kärsivällisyys kaiken kaikkiaan määritetään tärkeäksi sijoittajan hyveeksi. Eli meistä jokaisen kannattaa oppia katsomaan faktoja rauhallisin silmin.

Kärsivällisyyttä.

Kommentit

Comments powered by Disqus