Päiväys: 05.08.2022 14:00:00 Kategoria: Osinkosijoittaminen Tagit: osinko-strategia

Nousevien osingojen strategiaa ei pidä sekoittaa nousevan osinkotuoton strategiaan, jossa sijoitetaan osinkoaristokraattien tapaisiin yhtiöihin, joiden osinkotuotto nousee hiljalleen vuosien ajan.

Nousevien osingojen strategia keskittyy aktiiviseen osinkotuoton määrän nostoon ostamalla ja myymällä osinko-osakkeita salkussaan. Perusideologia siinä on kuitenkin sama kuin Osta ja Pidä Osinkoyhtiöissä eli tarkoituksena on saavuttaa hyvä osinkotuotto tulevaisuudessa ilman, että pitää myydä pois salkusta osakkeita tuoton saamiseksi. Tämä strategia ei kuitenkaan välttämättä ole samalla tavalla elämän mittainen strategia kuin osta ja pidä osinko-osakkeita vaan tavoite on saavuttaa nopeammalla aikataululla hyvin tuottavan salkun. Joka tapauksessa tämäkin strategian aikaikkuna on vuosien tai kymmenien vuosien mittainen. Tuottotavoite on elämän mittaisen strategiana huomattavasti suurempi kuin perus Osta ja Pidä Osinko-osakkeita strategialla.

Strategian perusta.

Strategia perustuu kahteen faktaan.

  1. Markkinoilla osakkeiden hinnat muuttuvat jatkuvasti ja hintojen muutos vaikuttaa aina maksettavan osinkotuoton määrään verrattuna osakkeen hintaan.
  2. Markkinoilla on suuri määrä erillaisissa kehitysvaihessa olevia yhtiöitä, joiden taloudellinen tilanne vaihtelee vuosien aikana. Suurimmalla joukolla yhtiöitä osinkotuottoa ei pyritä kovin aktiivisesti kasvattamaan, vaan yhtiö pitää maksamansa osingon määrän vakiona vuosien ajan, jolloin yhtiön osakkeen arvon kasvaessa osinkotuoton määrä laskee.

Matemaattisesti on selkeää, mikäli yhtiön osakkeen arvo nousee, niin arvon nousulla kykenee ostamaan parempaa osinkotuottoa sellaiselta yhtiöltä, joka maksaa saman kokoista osingoa kuin alkuperäinen yhtiö ennen kuin osakkeen arvo alkoi kasvamaan. Tässä yhdistyy siis kaksi asiaa. Yhtiön arvon nousun hyödyntäminen ja osinkotuoton kasvattaminen. Eli mitä enemmän pystyy ostamaan osakkeita, jolla on hyvä osinkotuotto, sitä suuremman osingon jatkossa saa, verrattuna edelliseen osingotuottoon.

Toisin sanoen osinkotuoton määrää voi salkussa itse säätää, eikä tarvitse ostaa yhtiötä ja toivoa yhtiön olevan jatkossa osinkoaristokraatti. Salkun osinkotuotto on sijoittajan täysin itse ohjaltavissa. Toki tässä on se heikkous, että sekä Välittäjä että verottaja käyvät kukkarolla ohjailuvaiheissa, mutta entä sitten? Onko se lopulta niin paha asia, että matemaattisesti ja teoreettisesti voi menettää jonkun verran enemmän rahaa kuin sellainen sijoitattaja joka ei maksa veroja ja pyrkii vältämään välittäjän laskutusta - mutta ei onnistu kuitenkaan parantamaan osinkotuottoaan.

Voi olla että käytännössä osinkotuoton nouseminen ohjaltuna tuo paremman tuloksen kuin osakkeiden panttaaminen salkussa. Tai sitten ei. Mutta tämän strategian perusajatus onkin - kulut eivät kuitenkaan ole niin pahoja, että niiden takia kannattaa menettää yöuniaan. Eivät ne elämää kaada. Ja hyvän välittäjän suosiminen merkitsee, että välittäjällä pitää olla myös tuloja - ja yhteiskunta on parempi, jos se saa verotuloja. Joten kaikki hyötyvät kaupankäynnistä.

Strategian matematiikka.

Stragian matematiikan ymmärtäminen on helppoa. Oletetaan että meillä on osake A, jonka kurssi oli ostohetkellä 5 dollaria ja joka jakaa neljännesvuosittain osingoa 5% vuotuisella määrällä (Dividend Yield) eli 0,0625 dollaria neljännesvuosittain. Kuluu x aikaa ja yhtiön kurssi on noussut 7 dollariin, mutta neljännevuotinen osinko on yhä 0,0625 dollaria. Eli Dividend Yield on laskenut 3,571%.

Osake A Osigon maksu
5 0.0625 5% 100 kpl 500
7 0.0625 3.571% 100 kpl 700

Kun Dividend Yield on laskenut ja osakken kurssi noussut 7 dollariin, sijoittajaa huomaa ihan hyvin menestyvän yrityksen, jonka osakkeen hinta on tällä hetkellä sama 5 dollaria ja yllättävästi osinko sama alkuperäinen 5%. OsakeA määrällä 100 kpl tuotti voittoa on 200 dollaria ja tietenkin ajan myötä tulleet osingot. Oletetaan että osingoa on tullut pari vuotta eli tällöin kokonaisosinko ennen veroja on 50 dollaria. No verottoman osuuden voidan olettaa vuodessa olevan 39 dollaria eli kahdessa vuodessa 78 dollaria. Sijoittaja on ovelasti pistänyt tämän rahan odottamaan uudelleen sijoitusta.

Nyt sijoittaja päättää vaihtaa osakkeen OsakeB:hen jonka kurssi on sama 5 dollaria ja osinko alkuperäinen 5%. Hän ostaa 778 dollarilla osaketta. Nykyään yhdysvalloissa on fraktio-osto mahdollista, mutta oletetaan, että sijoitus tehdään ilman fraktioita.

\begin{equation*} OstettavaMäärä = \frac{778}{5} = 115 osaketta \end{equation*}

eli nyt 5% osingolla saatava rahamäärä on

\begin{equation*} uusiOsinko = 115 * 0.0625*4 = 28,75 dollaria vuodessa. \end{equation*}

Sijoituksen määrä on kasvanut

\begin{equation*} kasvanutOsinko = \frac{28,74 - 25}{25} = 15% \end{equation*}

Eli osingon koko on kasvanut 15%. Jos jälkimmäisen yhtiön osingo on korkeampi kuin edellisen, niin voittoa tulee enemmän, mutta nyt voidaan kysyä, kuinka paljon osingon pitää olla pienempi että myynti - osto ei olisi ollut kannattava toimenpide.

Eli tällöin vuotuinen tuotto pitäisi olla sama kuin edellinen eli 25 dollaria. Tästä on helppo laskea minkä kokoinen dividend yield ei enää ole kannattava sijoitus.

\begin{equation*} eiKannattavaOsinko = 115*x = 25 => \frac{25}{115} = 0,217 dollaria per osake \end{equation*}

eli tämä on

\begin{equation*} eiKannattavaDivYield = \frac{0,217}{5} = 4,3% \end{equation*}

Eli on suhteellisen helppo laskea milloin on kannattavaa myydä alkuperäinen osake ja saada korkeampaa osinkotuottoa. Näin ollen sijoittajan on suhteellisen helppo nostaa jatkuvasti omaa vuotuista osinkotuottomääräänsä korkeammaksi aktiivisella otteella.

Aktiivinen strategia

Tämä sijoitusstrategia perustuu melko lailla puhtaaseen matematiikkaan - eli ajatukseen, miten nostetaan vuosittain osinkotuottoa omalla aktiivisella otteella. Tilannetta markkinoilla kannattaa seurata. Ostaminen ja myyminen ovat oleellinen osa strategiaa.

On myös hyvä havaita, että osingotuotto laskee koko ajan periaattessa yhtiön alkuperäisen osakkeen hintaa, jolloin heikommallakin kurssilla on mahdollista vaihtaa osake parempi kuntoisempaa osakkeeseen. Tällöin voi ottaa häviön tuoman veroedun osakkeesta ja silti voittaa osinkotuoton kautta - eli on mahdollista saavutta kaksi asiaa yhdellä iskulla.

Strategian tärkeä osa osata hyödyntää erillaisia tilanteita hyödykseen, joita osinkotuotto tuo tullessaan.

Laskevat kurssit.

Kurssien laskeminen on yksi osingosijoittajan työkalu. Laskevien kurssien kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen. On olemassa yhtiöitä, joiden osingomäärä on korkea - jotka todella maksavat niin paljon osingoa, että maksaminen vaikuttaa niiden tulokseen ja laskee koko ajan osakkeen arvoa. Myös korkeaa osingoa maksavat lainarahalla pönkitetyt REIT-rahastot saattavat pitkään oloon olla laskevien arvojen suoralla. Jos osinkotuotto korvaa laskevan osakkeen arvon, niin sijoittaja ei periaatteessa joudu tappiolle - mutta on hyvä muistaa matematiikan olevan perusta nousevien osingojen strategiassa. Kannattavuus kannattaa koko ajan laskea paperilla.

Kuten osakkeen arvosta voiton hakeminen myös osinkotuoton hakeminen laskevista kursseista voi olla hyvinkin kannattavaa. On aivan tavallista osakemarkkinoilla, että yhtiöiden osakkeiden arvot ovat jokun aikaa laskusuhdanteessa, mutta sitten taas muuttavat suuntaansa. Yhtiön taloudelliseen tilanteeseen perehtyminen kertoo, onko hyödyllistä aloittaa hiljalleen keräämään laskusuuntaan kulkevaa yhtiötä. Spelulatiivisuus on joskus hyväksi sijoitustoiminnassa, kunhan ei ole liian spekulatiivinen.

Loppukaneetti.

Nousevien osingojen strategia on aktiivisen osinkosijottajan strategia. Sijoittaja ei jaksa odottaa vuosia osingojen kasvua vaan käyttää yhtiöiden osakkeiden arvonnousuja että osingoista tulevaa tuottoa voimanaan kiihdyttää salkun osinkotuottoa.

Myös arvoaan laskevien osinko-yhtiöiden ostaminen voi osoittautua pitkän päälle hyväksi strategiaksi, kunhan pitää varansa liian kauan tapahtuvan arvon laskun kanssa. Yhtiön arvon alkaessa nousemaan voi saadun voiton turvin hakea parempaa osinkotuottoa useista yhtiöistä tai jostain tietystä. Maailma on mahdollisuuksia täynnä.

Comments