Hyppää sisältöön

Osinkotulon ymmärtämisen vaikeus

Pieni alustus tähän postaukseen. Kuuntelin jonkun aikaa sitten nimeltä mainitsemattoman podcastin, jossa puhuttiin tai yritettiin ainakin puhua ihmeellisestä käsitteestä nimeltä osinko. Noin periaatteessa mitään virhettä osingon käsitteeseen ei podcastissa tullut paitsi yksi. Osinko yritettiin ymmärtää puhtaasti matemaattisena asiana - mitä se suinkaan ei ole. Valitettavasti vieläkin useat suomalaiset sijoittajapiirit haluavat niin kovasti uskoa täydellisen markkinan teoriaan tai vähintäänkin uskoa, että täydellinen markkina tarkoittaa sitä, että kun tapahtuu liike markkinoilla, niin liike jää osingon tapauksessa pysyväksi. Mitä viimeisellä yritän sanoa on, että vaikka on olemassa irtoamispäivä ilmiö, niin se ei suinkaan tarkoita sitä, ettei yhtiön osakkeen arvo voi saman tien alhaalla käynnin jälkeen palata edellisen päivän tasolle. No tietenkin se voi myös tehdä syöksykierteen alas.

Osinko ilmiönä.

Suomen pörssissä osinko melko usein yhden päivän tapahtuma vuodessa, kun ulkomaisissa pörsseissä osingoa jaetaan vuoden jokaisena kuukautena. Ajatus siitä että oikeasti osingon jako liittyy täydellisesti yhtiökokouspäivään on illuusio, jonka Suomalainen liiketalousympäristö luo. Niissä maissa joissa osingoa jaetaan useita kertoja vuodessa voi osingon koko ja määrä ja jako kohta muuttua riippumatta yhtiökokouspäivästä.

Osinko harvoin edes irtoaa yhtiökokouspäivän jälkeisenä päivänä.

Eli kun todella haluaa aloittaa osinkosijoittamisen kansaivälisellä tasolla kannattaa saman tien unohtaaa suomen pienen pörssin kuviot ja katsella maailmaa laajemmalla spektrillä.

Osinko ei myöskään ole mikään matemaattinen ilmiö. Osinko on pörssissä enemmän käyttäytymistieteellinen ilmiö. Rahastojen osingon maksu tiputtaa oikeasti rahaston arvoa - mutta osakeyhtiön osingon maksu vaikuttaa hetkellisesti ihmisten näkemykseen siitä, miten paljon ovat valmiit maksamaan yhtiön osakkeesta. Se minkä arvoinen osake on viisi tuntia pörssin aukeamisen jälkeen osingon irtoamispäivänä on täysin toinen juttu. Mikäli kyseinen osake on hyvin kysyttyä kamaa, niin osakkeen hinta nousee vauhdilla osingon irtoamisen jälkeen. Toki se voi noustaa hiljemmin ja olla muutaman päivän päästä vasta samalla tasolla kuin irtoaminen tapahtui.

On olemassa kokonainen sijoitussuuntaus, jota kutsutaan osingon nappaamiseksi. Eli ostetaan arvo paperia ennen osingon irtoamista ja myydään se pois irtoamisen jälkeen, kun kurssi on palanut takaisin edelliseen tasoonsa.

Eli jopa täydelisten markkinoiden teorian mukaan osingon irtoamispäivänä osingon hinta voi palata takaisin samaan tasoon kuin se oli ennen irtoamista. Eli ajatus siitä, että ennen osingon irtoamista olisi rahan tuhlausta ostaa osaketta salkkuun - on vain mielipide. Kyllä juuri ennen irtoamispäivää voi hyvinkin kannattaa ostaa - ja itse teen niin aina. Mutta Suomalaisessa sijoitusympäristössä, jossa osingon jako käytännössä keskittyy tiettyyn hetkeen vuodesta, voi olla ihan sama milloin sijoittaa. Suomen pörssin tuotto tulee enimmäkseen aalto liikkestä tai vuosien odottamisesta - jos siitäkään.

Osingoon liittyvät käsitteet.

Kun opettelee osingoon liittyviä käsitteitä, niin henkilökohtaisesti suosittelen opettelemaan käsitteet saman tien englannin kielellä.

  • Ex-Date: Osingon irtoamispäivä.

  • Payment day: Osingon maksupäivä.

  • Dividend capture strategy: Osingon kaappausstrategia (Menetelmä jossa hyödynnetään irtoamispäiväilmiötä ja jonka teoreettisesti ei pitäisi toimia, mutta toimii kuitenkin. Apuna voi käyttää esimerkiksi optioita, joilla voi yrittää päästä kiinni irtoamispäiväilmiön arvon muutoksiin. Tai ainoastaan pyrkiä hyödyntämään markkinoiden epätasapainoa ja yhtiön osakkeen pyrkimystä vahvistua.)

  • Dividend Growht Rate: Osingon kasvu määrä. Eli miten paljon osingon koko on tietyn ajan jakson aikana kasvanut.

  • Unpaid dividend: Osinko jota ei ole vielä maksettu sijoittajalle. Tämä on ns record daten ja payment dayn välinen aika.

  • Record date: Vaikka luulisin osingon maksun perustuvan irtoamispäivään, niin se perustuukin lopullisesti record dateen, joka seuraa ex-datea.

  • Dividend payout ration: Luku joka saadaan kun vuositason osingomaksu määrä jaetaan yhtiön tuotolla per osake eli EPS luvulla. Yleinen väite on, että jos luku on alle 50% niin osingonmaksu on turvallista yhtiölle. Ihan vain huomautuksena, erittäin suositun osingoyrityksen nimeltä Coca Cola luku oli noin yli 77% tätä kirjoitettaessa. Joten hyvillä osinkoyrityksill harvemmin tuo luku on alle 50%. Jokainen voi kuitenkin määrittää itselleen minkälainen payout ration olisi hyvä. Lukuun ei periaatteessa vaikuta mitenkään kanssa sijoittajien mielipiteet osakkeesta - eli luku kertoo jotain yrityksen todellisesta tilanteesta.

  • Dividend coverage ration: Tämä on käytännössä Dividend Payout Ration kääteisarvo. Luku kertoo kuinka monta kertaa osingoa voitaisiin maksaa yhtiön tietyn aikavälin tuloksen perusteella. Sitä isompi luku, sitä turvallisemmaksi lukua kutsutaan.

  • Free cash flow to equity: Kertoo kuinka paljon rahaa voisi maksaa osakkeen omistajille, kun kulut ja velat on maksettu. Kaava on turhan monimutkainen tähän kirjoitettavaksi.

  • Net debt to EBITDA ration: kertoo yhtiön velkavivusta ja kystä maksaa velkojaan.

  • Cash dividend: Normaalisti osinko maksetaan käteisenä.

  • Stock dividend: Toisinaan osinko voidaan maksaan osakkeina, jotka eivät välttämättä ole oman yhtiön osakkeita.

Tässä oli muutama käsitettä. Toki tästä puuttui esimerkiksi Osingon diskontaus malli ja monia muitakin käsitteitä, mutta näillä muutamilla pääsee jo alkuun ja löytää ne loputkin käsitteet, joihin on hyvä tutustua, kun aloittaa osinkosijoittamisen.

Kommentit

Comments powered by Disqus