Hyppää sisältöön

Markkina ja Psykologia

Psykologian merkitys osakemarkkinoilla on minulle läheinen aihe. Olenhan sitä mieltä, että osakkeiden markkinakursseilla on vain kevyt silta yhtiöiden todelliseen taloudelliseen tilanteeseen. Kurssien kehitys liittyy enemmän ihmisten psykologiaan. Ajatus siitä, että P/E kerroin todella kertoisi mitään muuta kuin jotain ihmisten psykologisesta käyttäytymisestä, on ajatteluni peruskulmakiviä. Eli en käytä kyseistä kerrointa mihinkään, koska näkemykseni mukaan se on matemaattinen kerroin, jolla yritetään heikosti hahmottaa osakkeen suosiota muiden sijoittajien mielestä - käytän mielummin trendikäyrää tähän arviointiin, koska käyrältä näkee paremmin ja selvemmin sijoittajien mielipiteet ja osakkeen suosioluvun sekä sen onko osake ns. aliarvostettu. Aliarvostuksen hahmottaa paljon paremmin yhtiön taloustietojen ja kurssikäyrän perusteella kuin pyörittelemällä ei juuri mitään kertovaa P/E kerrointa.

Mietitäänpä psykologiaa spekulatiivisen osinkosijoittajan kannalta.

Pelko on perusaistimme.

Ihminen turvaantuu mielellään johonkin kättä pidempään silloinkin, kun tulevaisuutta on vaikea ennustella kuten pörssimarkkinoilla on. Hän luo itselleen mielellään apuvälineitä, jotka ihan varmasti kertovat tulevaisuudesta jotain. Aikoinaan kehiteltiin trendikäyrän lukemiseen kaikenlaisia sääntöjä, joiden avulla saattoi ihan varmasti arvata, miten osakkeen kurssi tulee kehittymään lähitulevaisuudessa. P/E arvo syntyi koska oli tarvetta matemaattisesti arvailla millaiseen yhtiöön kannattaa sijoittaa - päästä siis helpommalla ja vähemmällä työllä - käyttää vain muutamaa tietoa ja päätellä yhtiöstä kaikki niiden perusteella. Nämä kaikki mainitut olivat spekulatiivisia mittavälineitä - eli oman näkemykseni mukaan niitä käyttävät ei-sijoittamista harrastavat sijoittajat, jotka haluavat suhteellisen nopeita voittoja itselleen. Ne auttavat voittamaan pelkoja - en ovat kättä pidempää.

Mutta kentällä, kun seisoo alati juoksevaa trendikäyrää vasten ja salkussa on tietty määrä rahaa ihmisessä pääsee vallalle sekä voittamisen halu että menettämisen pelko.

Yksi syy pelkotiloihin on yksinkertainen:

Investors can be viewed as entering into emotional relationships with their stocks or other assets which are inherently ambivalent and charged with anxiety (e.g., Taffler, 2018).

Eli sijoittajilla on tapana muodostaa kiinteää suhdetta omistamiensa osakkeiden tai omaisuuden kanssa.

Stocks are at the same time both ‘exciting’ in terms of potential future returns and prone to the risk of loss leading to emotional conflict().

Eli sijoittajille on aika tavannomaista pelätä mennettää omaisuutensa. Mielestäni viime aikoina - ja melko paljon suomen mediassa puhuttu aihe:'Tuleeko se korjaus liike koska?' on juuri yksi esimerkki tästä ilmiöstä. Pelko on niin suuri, että siinä pitää rypeä etukäteen jo. Eli psykologiset puolustusjärjestelmät ovat käynnissä, jotta voi kestää omaa pelkoaan. Ilmiö kutsutaan englannin termillä Coping, jossa ihminen rakentaa itselleen menetelmiä kohdata elämänsä vaikeudet. Tähän liittyen netissä on paljon keskusteluja, joissa pohditaan miten suojautua kurssiromahdukselta. Nämä luovat puolestaan pohjaa erillaisille johdannais- ja vakuusmarkkinoille.

Oma käsityseni on, että nykyinen sijoitusajatelu, jossa pääpaino on miettiä, millä tavalla tulevaisuudessa sijoitusten tuotto on suurimmillaan ja miten juuri tuossa tulevaisuudessa päästään pienemmällä verotuksella ja pienemmillä kuluilla, on yksi näiden pelkojen lähtökohta. Sijoittamisen muotisuuntaus on koko ajan miettiä asioita tulevaisuuden loistokkuuden kannalta. Europpalainen ja Amerikkalainen sijoitustapa eroavat hieman siinä suhteessa, että meren toisella puolella rahan tulo jatkuvasti tilille, esimerkiksi osingon muodossa on tärkeämpää. Itsekin näen ajatuksen siitä, millä tavalla tuottoa tulee rahallisesti kuukausittain olevan tärkeämpää kuin se, että tuoton pitäisi kymmenen vuoden päästä olla huomattavasti plussalla. Tilillä olevaa rahaa voi käyttää omaan elämään juuri nyt. Sijoituksen ei tarvitse olla arvoltaa suurempi ja voittaa koko ajan indeksiä, mikäli se tuottaa elämään varallisuutta jo nyt.

Eli jos näkee rahan vain hyödykkeenä, jota käyttää hyväksi, eikä omaisuutena jota pitää suojella, niin pohtiminen korjausliikkeistä, pörssikuplista ynnä muusta on merkityksetön.

Mutta miten tätä hyödyntää sijoittajana? Ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää. Kun tajuaa, miten pääjoukko sijoittajista toimii, niin osaa odottaa asioita. Sijoittaminen on yhdistelmä ihmisten mielenliikkeiden tuntemista ja yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämistä. Yrityksen taloudellisessa tilassa ei ole tärkeää se, että osoittavatko tuloksen miten monta prosenttia tällä kertaa eri arvoa, vaan se että yrityksen liiketoiminta on kannattavaa ja hyvää. Se miten tulos eroaa edellisestä on melko merkityksetöntä pitkällä aikavälillä. Yrityksen suosiosta kertoo Trendikäyrä ja Voluumi. Käytännössä yksinkertainen sääntö pätee osakemarkkinoilla. Jos kannattavan yrityksen trendikäyrä menee alaspäin, niin sitä kannattaa jossain vaiheessa ostaa, koska alaspäinmeneminen johtuu todennäköisesti ihmisten pelkotiloista tai jostain muusta yrityksen liiketoimintaan mitenkään liittymättömästä asiasta. Toki huomautan tässä vaiheessa, että kannattaa oikeasti tutustua yrityksen toimintaan - monella aloittelijalla jää tajuamatta esimerkiksi, mitä velka tarkoittaa yrityksen taseessa. Joskus alasmenolle - varsinkin vuosia kestäneelle alasmenolle - on hyvä syy. TRENDI-käyrä oikeasti kertoo informaatiota sijoittajalle aina, eli käyrän kertomaa kannattaa aina pohtia.

Ja: Ylhäällä oleva käyrä ei ole välttämättä mikään kupla, se vain on merkki siitä, että ihmisillä on tapana aina vähän korottaa hintoja. Vaikka jokin korjausliike tapahtuisi, niin hinnan yleensä kohoavat tämänkin korjausliikkeen tasoa korkeammalle. Eli käytännössä: Korjausliikkeitä ei kannata pelätä. Niitä tapahtuu joka päivä jossain määrin - ja ihmisluonto haluaa nostaa koko ajan hintoja, koska vihaa hintojen laskua. Eli käytännössä uskon siihen, että on olemassa indeksejä, joiden arvo nousee koko ajan korkeammalle vuosien mittaa. Ja näin ollen on myös yrityksiä, joiden hinta nousee, kunnes vain on yksinkertaisesti järjestöntä enää ostaa yrityksen osakkeita tietyllä hinnalla.

Uskomuksia.

Psykologisesti on olemassa käsite 'fantastinen objekti'. Tämä käsite tarkoittaa asiaa, joka toteuttaa ihmisen kaikki toiveet ja tarpeet.

Tuckett ja Taffler (2008) mukaan idea fantastisesta objektista on freudilaista henkistä ilmentymää asiasta, joka kuitenkaan ei ole asia itse. Se kuvaa myös toiverakennelmia, joita voi löytää vastasyntyneen mentaalisesta mielenrakenteesta.

Tämä objekti on se toiveiden ja uskomusten malli, joka ihmisen alitajunnalla on tietystä asiasta. Osakkeiden hinnoittelumalli - jota voi kutsua tavallaan sisäiseksi hintakuplaksi - kuvastaan sijoituksiin liittyviä toiveita. Nämä toiveet sijoittaja kokee hyvin jännittäviksi ja saa niistä jonkinlaista tyydytystä. Fantastinen objekti kuvastaa koko tätä prosessia ja kuvaa samalla hyvin uskomuksia, joita sijoittajalla on omista osakkeista ja niiden tulevaisuudesta.

Uskomukset ovat juuri se pohja, joka ajaa sijoittajaa eteenpäin, ja se pohja joka luo peloille ja suurille tunteille pohjaa erillaisissa sijoitustilanteissa.

Tietotekniikka ja psykologia.

On tärkeä tajuta, että luomamme tietokoneohjelmat ovat ihmisten mielien ja toiveiden kopioita. Ihminen pyrkii luomaan itsensä kaltaisia ja omaa ajatteluaan heijastavia ohjelmia. Näihin ohjelmiin on rakennettu samat pelot, joita ihmisillä on. Kun puhutaan tunteiden katoavan sen myötä, että on otettu käyttöön ohjelmistoja tekemään kauppaa, niin on täysin unohdettu, että ohjelmistot on rakennettu toteuttamaan tiettyjä tunnetiloja, joita ihmisellä on. Ohjelmisto pyrkii tekemään voittoa tilanteissa, joissa ihminen ehkä tekisi voittoa. Ohjelmisto pyrkii välttämään häviötä - se siis pelkää häviötä. Ihmismielen on hyvin vaikeata rakentaa konetta, joka ei kuvastaisi ihmisen ajatuksia, tarpeita ja toiveita. Näin ollen osakekauppaa tekevät ohjelmat eivät oikeastaan tunnemielessä muuta osakekauppa maailmaa muuta kuin siinä mielessä, että ne osaavat suorittaa nopeasti tiettyjä toimenpiteitä. Ihminen toki pystyy miettimään tekojensa seurauksia, mutta maailmassa, jossa seurausten ennustaminen on mahdotonta, tietokoneen ja ihmisen tekemä päätös ei juuri eroa toisistaan. Päätös kuvastaa päätöstä, jonka ihminen tekisi tietyssä tilanteessa - joten ohjelmisto ja ihminen voidaan tietyllä tasolla latistaa samanlaisiksi toimijoiksi pörssissä.

Tämän ajattelun mukaan tietokone on siis erällainen fantastisen objektin toteuttamisen jatke. Se on niin fantastinen objekti, että ihmiset uskovat oikeasti sen olevan jotain suurempaa, vaikka tosiasissa tällä hetkellä ns. tekoälyohjelmatkin toteuttavat vain typeriä algoritmejä ja tehokkaimmat koneet toki pärjäävät hyvin rajatuilla alustoilla kuten peleissä, mutta varsin heikosti todellisessa maailmassa. Koneiden valtti on ainoastaan niiden nopeus tehdä joko huonoja päätöksiä tai hyviä päätöksiä ihmisen tekemien sääntöjen pohjalta. Ne ovat sananmukaisesti vain apuvälineitä.

Ymmärtämisen hyödyntäminen.

Ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen on sijoittamisen kulmakiviä - ihmisen käyttäytyminen kuvastaa yhtälailla automaattisia tietokoneohjelmia kuin varsinaisia sijoittajia. Mitä ihminen toivoisi jollakin hetkellä tapahtuvan sille fantastiselle objektille, jonka omistaa? Ja miten hän toimii, jos toive ei toteudukaan?

Sijoittajien teksteistä voi löytyä erillaisia malleja, mitä tapahtuu kun toive ei toteudu. Niistä yleisin on myy nopeasti pois. Mutta yhtä lailla osalle sijoittajista toiveiden toteutuminen voi merkitä myymistä eli pikavoiton saamista markkinoilta. Osa taas ei reakoi asioihin juuri mitenkään. Osakkeen kurssin hetkellinen liike siis aika paljon heijastaa toiveiden kesken tehtyä äänestystä. Jotkut trendit saavat niskaotteen noissa tilanteissa - ja ehkä olellista tilanteelle on ymmärtää sitä kontekstia, jossa sijoittaja ovat kullakin hetkellä. Ympäröivä maailma heijastaa heidän ajatteluaan.

Kyllä - tässä kohtaa havaitaan se ainoa ero, joka on konepohjaisen sijoittamisen ja aidon sijoittajan ero. Kone kuvastaa sitä ajattelua, joka ohjelmiston tekijällä oli maailmasta sillä hetkellä, kun ohjelmisto kehitettiin - toki ohjelmassa voi olla parametrejä, jolla sen toimintaa voidaan säätää konteksti kohtaiseksi ja se saattaa toimia näin samoilla asetuksilla kuin muut sijoittajat. Mutta ihmissijoittajat ovat aina vuorovaikutteisia monen ympäristön kesken yhtä aikaa ja ne kaikki vaikuttavat heidän toimintaansa. Mutta tämä ero on todellisuudessa pelkkä nyanssi, sillä on lukuisa määrä sijoittajia, jotka suhtautuvat kunkin hetken tilanteeseen aivan samallaisella tunteettomuudella kuin kone. Eli sijoitus on vain hetkellinen päätös, joka tehdään rutiiniomaisesti.

Ehkä paras tapa hyödyntää ihmisen ymmärtämistä sijoittamisessa on kysyä, miten ihminen toimii tietynlaisessa tilanteessa. On hyvä etsiä tarinoita, jotka toteuttaisivat kokonaisten ihmisryhmien toimintaa. Parasta on jos näitä tarinoita löytää suoraa realielämästä. Mikä onkaan parempi paikka saada käsitystä tarinoista kuin internet tällä hetkellä. Mutta kannattaa muistaa, että julkaistavilla tarinoilla pyritään vaikuttamaan ihmisiin. Tarinat eivät saa olla ainoa pohja - on hyvä tutkia trendikäyrän liikettä tarinoiden keskellä. Käyrä kertoo, miten todenmukainen syy käyttäytymiseen tarina on. Jos käyrä kulkee aivan toisin kuin tarina, niin tarina kuvastaa vain toiveita, miten muiden pitäisi käyttäytyä kuin mikä ajaa käyttäytymään kuten tapahtuu.

Ihmisen ymmärtämisen kompleksisuus ajaa helpolla keskittymään ainoastaa numeraaliseen puoleen sijoittamista - eli numerotietojen tutkimiseen yhtiön tilasta. Toki numeroidenkin avulla voi tutkia ihmisen käyttäytymistä. Ne jotka uskovat numeroiden ja lasketakaavojen kertovan tulevasta, toimivat kuten matematiikka kertoo siitä huolimatta, että ympäristö toimisi toisin. Näin kaavat voivat olla osa fantastista objektia, joka ositain ohjaa trendikäyrän suuntaa.

Tärkein ymmärtäminen on tämä: Ihminen haluaa omien yhtiön osakkeiden arvon nousevan - jos suuri joukko ihmisiä haluaa tätä samaa, niin arvo nousee; se nousee vaikka ikuisesti. Onko siis oletettavaa, että olisi tiedossa jokin niin valtava korjausliike, joka veisi pörsin takaisin vaikka 1960 luvun tasolle? Ei todellakaan ole. Odotettavissa on vain että pörssin indeksi kasvaa pitkällä aikavälillä. Ja jos nykyiset suuryhtiöt luhistuvat, indeksiä nostaa edelleen uudet suuryhtiöt, sillä indeksi on dynaaminen matemaattinen kokonaisuus, jossa voi vaihtaa yhtiöitä tarpeen mukaan eikä muutos vaikuta indeksiin juuri mitenkään. Tämän takia indeksiä on pitkällä aikavälillä vaikea voittaa, jos sitä vastaan käy sotaa oikealla salkulla. Indeksi on täysin keinotekoinen ja sen toimintaan eivät vaikuta kulut, verot tai muut sijoittamiseen liittyvät ongelmat. Se on vain kuvitelma - fantastisen objektin yksi versio. Ja fantastinen objekti on voittamaton.

Lähteitä

Taffler, R J (2018), Emotional finance: investment and the unconscious, European Journal of Finance, 24, 7-8, 630-653.

Tuckett, D A and R J Taffler (2008), Phantastic objects and the financial market’s sense of reality, a psychoanalytic contribution to the understanding of stock market instability, International Journal of Psychoanalysis, 89, 2, 389-412.

Kommentit

Comments powered by Disqus